Hakutulos

Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana

  • Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana. Kuva: A. Torvinen

    Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana. Kuva: A. Torvinen

Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana

Tällä paikalla maavallien suojassa on todennäköisesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peliluolasta. Miehistöllä oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa järjestettiin lauluiltoja ja joskus myös vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksiä. Muita vapaa-ajan viettomahdollisuuksia niin upseereille kuin miehistöllekin oli elokuvien katsominen. Saksalaiset toimittivat leiri alueille elokuvaprojektoreja ja filmikeloja liikkuvilla autoyksiköillä. Elokuvia saksalaiset kävivät katsomassa myös muun muassa Kino Inarin näytännöissä ja Haus der Kameradschaftissa eli Toveruuden talossa. Suosituimpia elokuvia olivat värielokuvat Kultainen kaupunki, Lumpeenkukka ja Münchhausen, jotka saivat valtavia katsojalukuja kaikissa paikoissa, joissa niitä esitettiin.

Toveruuden talossa järjestettiin elokuvien lisäksi myös lukuisia musiikkikonsertteja, tanssiesityksiä, oopperaesityksiä, taikuriesityksiä, komiikkaa ja teatteria. Yksi suosituimmista oopperaesityksistä oli Figaron häät, jota esitettiin Toveruuden talolla peräti 35 kertaa täydelle salille. Yhteensä esitykset näki 12 000 katsojaa. Kuuluisimpia esiintyjiä olivat laulaja Lizzi Waldmüller, tanssija Daisy Spies ja hänen tanssiryhmänsä, tanssija-laulaja Marika Rökk, sveitsiläinen tenori Herbert Ernst Groh ja ruotsalainen oopperalaulaja Lisa Tunell-Scharner. Myös suomalaisia artisteja esiintyi Toveruuden talon tapahtumissa, muun muassa tanssiduo Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin sekä pianotaiteilija Kerttu Bernhardt. Suomalaisten järjestämässä Asemiesillassa esiintyivät mm. sopraano Anna Mutanen, harmonikkamestari Onni Laihonen ja koomikko Siiri Angerkoski. Toveruuden talon tapahtumiin pääsivät osallistumaan myös suomalaiset. Rovaniemen kulttuuritarjonta oli vuosina 1943 ja 1944 ennennäkemättömän laajaa. Erityisesti koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. He pääsivät sisään ilmaiseksi, jos tilaa oli.

Myös alkoholin käytöllä oli varsin iso osa pimeään ja pitkään talveen tottumattomilla ja koti-ikävää potevilla sotilailla. Saksalaisilla oli pohjoisessa erittäin hyvät varastot niin ruokatarvikkeita kuin alkoholia varten. Juomina heillä oli olut, viinit ja joskus konjakit. Saksalaiset toivat mukanaan myös omat astiansa ja ruokailuvälineet.

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Tietoja

  • Katsottu: 941
  • Latitude: 66.4995066485161
  • Longitude: 25.7583248251266

Lähellä olevia kohteita

  • Mysteeriparakki ja taisteluhauta
    Yksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on näyttävä betoninen alusta sijaitsee lähellä tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa tähän kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma- autohalli. Rakennus on voinut olla myös keittiörakennus. Betonin sisältä työntyy ulos putki, josta sadevesi valuu pois...
  • Suomalaisten aputyöntekijöiden parakki ja työvoimakysymys jatkosodan aikana
    Tällä kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputyöntekijöiden eli Finnische Hilfskräftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten puutavarayhtiöiden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin kahdeksan kertaa kaksitoista metriä. Parakki koottiin valmista puu elementeistä. Sen pystyttäminen kesti suomalaisilta kirvesmiehiltä pari päivää, vangeilta huomattavasti kauemmin...
  • Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
    Tässäkin paikassa on löydettävissä jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden jäänteitä, vaikka melkein kaikki maan päällä näkyvä onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea, että astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on löydetty runsaasti näiltä Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu myös Norjasta sikäläisen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat myös Arabian posliinia, jota löytyy jäänteistä...

Palaute

Lähetä palautetta

Jaa reitti


QR