Hakutulos

RolloMTB- virallinen reitti

RolloMTB- virallinen reitti

Tapahtumareitti, merkitty maastoon maalimerkein.
Ajoaika noin 1,5-2,5 tuntia.
Reitti on tekninen ja sisältää huomattavia korkeuseroja.

Reitille voi lähteä joko Ounasvaaran hiihtokeskuksesta, Santasportilta tai Jätkänkynttilän sillan Ounasvaaran puolelta. Reitti haastaa aloittelijan, mutta tarjoaa elämyksen selättäjälleen. Reitti on harrastajien mieleen ja esittelee Oukun parhaat puolet.

Reitin varrella näköalapaikka, pyörähuolto, pyöräparkki sekä kahvio, ravintola ja hotelli.

Ounasvaaran hiihtostadionilta lähdettäessä reitti seuraa latu-uraa golfkentälle asti. Golfkentän alun reitti kiertää läheisen tienkautta, mutta palaa kentälle huoltotietä pitkin. Golfkentän jälkeen reitti lähtee nousemaan Ounasvaaralle latupohjaa pitkin. Latupohjaa on sorastettu pitkin rinnettä. Lopussa rinne muuttuu teknisemmäksi.

Reitti jatkaa nousuaan tasaista latupohjaa. Huipun ja alamäen jälkeen reitti pujahtaa poluille. Ounasvaaran päällä reitti kiertelee upeita kangaspolkuja pitkin. Reittimerkkejä kannattaa seurata tarkasti. Reitti kiertää Tottorakan kautta suuntaa alaspäin kohti Santasportia. Santasportin jälkeen reitti puikkelehtii latu-uran molemmin puolin. Polut ovat kuivia, mutta pohjalla on välillä juurta ja välillä kivikkoa.

Latu-ura eteläpuolella reitti kiertelee niin kutusutussa Pesulan rinteessä. Täällä saa sekä vauhdin huumaa, että teknisen ajon tuntua. Pesulan rinteen jäätyä taakse reitti siirtyy loppuvetoon ja aloittaa vähitellen nousun vaaralle. Nousu tapahtuu pääosin latu-uria. Vauhdikkaan laskun kautta reitti vie takaisin hiihtostadionille.

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Tietoja

  • Pituus: 22,28 km
  • Vaativuus: Keskivaativa Keskivaativa
  • Katsottu: 16258
  • Latitude: 66.498457
  • Longitude: 25.768401

Kohteet

  • Ounasvaaran laavu, Väiskin laavu
    Ounasvaaran laavu sijaitsee noin 6,8 km Rovaniemen keskustasta itään, Ounasvaaralla. Hirsirakenteinen laavu on Ounasvaaran itäpäässä kuntopolun / hiihtoladun varrella. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Rovaniemen keskustasta Kajaanintietä noin 1,1 km, josta vasemmalle Ounasrinteentietä noin 350 m, josta vasemmalle Hiihtomajantietä noin 850 m, josta oikealle pysäköintialueelle noin 100 m, josta kuntopolku/hiihtolatu alkaa...
  • Ounasvaaran näkötornin laavu
    Ounasvaaran Näkötornin laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta noin 2,2 km itään Ounasvaaran länsirinteellä lähellä Urheiluopistoa. Hirsirakenteinen laavu on kivikkoisella rinteellä näkötornin vieressä. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Viereisestä näkötornista on upeat näkymät kaupunkiin ja Kemijokivarteen...
  • Ounasvaaran näkötorni
    Ounasvaaran näkötorni sijaitsee noin 2,2 km Rovaniemen keskustasta itään, Ounasvaaran länsirinteellä. Jykevärakenteinen näkötorni on Ounasvaaran kivikkoisella rinteellä mäntymetsän keskellä Ounasvaaran talvikävelyreitin varrella noin 160 m korkeudessa merenpinnasta. Tornin näkötasanteelle noustaan portaita välitasanteen kautta. Torni on katettu...

Lähellä olevia kohteita

  • Ounasvaaran satupolku
    Satupolku sisältää 6 rastia. Jokaisella rastilla pysähdytään.Jokaisella rastilla pysähdytään lukemaan sadusta pieni luku ja tekemään satuun liittyviä moniaistillisia tehtäviä. Reitin yhdensuuntainen pituus on noin 800 metriä ja sen kulkeminen edestakaisin kävellen kestää vajaan tunnin, johon on vielä lisättävä rasteilla vietettävä aika. Ounasvaaran koivu -sadun on kirjoittanut Annikki Setälä...
  • 6. Rasti: Nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi tuleminen, itsensä ja toisten arvostaminen
    “Samana yönä oli ensimmäinen talvikuutamo, ja kaikkein pienimmän tonttupojan ja kaikkein pienimmän tonttutytön piti viettää häitään. Morsian oli 365:s isosta sisarusparvesta, kaikkein nuorin ja kaikkein pienin. Siksi hänen häänsä olivatkin lykkäytyneet näin pitkälle, muut olivat jo viettäneet jo kesällä, kun tuomet ja kielot kukkivat. Pikku tonttusulhanen oli hiljaa hiipinyt kotoaan ja kuljeskeli nyt itkien metsässä...
  • 5. Rasti: Hyväksytyksi tulemisen tarve, kaipaus, ikävä
    Pohditaan yhdessä mitä tarkoittaa kaipaus/ikävä. Kerrotaan esimerkkejä omasta elämästä siitä, milloin ja minkälaisissa tilanteissa on kokenut ikävää. Miten ikävä vaikuttaa minuun. Miten ikävän oireita voi mahdollisesti lieventää...
  • 4. Rasti: Kiusaaminen ja erilaisuuden hyväksyminen
    “– Sinusta ei ole mihinkään, sanoi pieni mänty, joka oli vielä niin matala, että tuskin näkyi kivien raosta, – sinulla ei kukaan tee mitään. Katsoppa minun havujani, jos vihollinen uskaltaa lähestyä, pistän siltä heti silmät puhki. Pieni mänty oli vielä niin itsetietoinen, sillä mikään vaara ei ollut koskaan sitä uhannut. – Minusta on aivan sopimatonta, että koivu kasvaa keskellämme, sanoi vanha kuusi, oikea vanhapiika, laiha, hontelo ja pistelevä...
  • 3. Rasti: Yksilön identiteetti ja yksinäisyys (voimaantuminen)
    Mitkä ovat havupuita ja mitkä lehtipuita. Miten esimerkiksi havupuut ja lehtipuut eroavat toisistaan. Millaisia ominaisuuksia eri puulajeilla on. Tutustutaan valittuun koivuun kaikilla aisteilla...
  • 2. Rasti: Vuodenajat, luonto ja värit
    “Kesäisin ja talvisin ovat Ounasvaara ja Pöyliövaara yhtä tasaisen kauniin vihreät kumpikin, mutta keväällä, kun yhtämittainen valo herättää lehtipuut, huomaat heti, miten erilainen on niitten kasvillisuus. Ounasvaara on keväällä yhtä tasainen vihreä kuin ennenkin, sillä se on aivan havupuitten peitossa, mutta Pöyliövaarassa näkyy vaaleita iloisia pilkkuja, herääviä lehtipuita. Katseella tarkkaillaan näkymää, mitä värejä siellä nähdään. Pohditaan yhessä, miten vuodenajat muuttavat tätä maisemaa...
  • 1. Rasti: Erilaisuus ja vastakohdat ympäristössä
    Laitetaan silmät kiinni, hengitetään rauhallisesti. Käydään aistit yksi kerrallaan läpi. Mitä korvat kuulevat? Mitä nenä haistaa?..
  • Saksalaisaika Ounasvaaralla - historiakierros jatkosodan maisemiin
    Ounasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitkö, että vuosina 1941-1944 se oli myös Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? Tämä kävelyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan jäänteille Ounasvaaran ja Lähteentien alueella. Reitin pituus on 4,2 kilometriä ja sen kiertäminen kävellen kestää noin kolme tuntia. Reitti, kohteiden sijainnit reitin varrella ja kohteiden kuvaukset sekä valokuvat löytyvät tästä palvelusta...
  • Junaradan idän puolen taisteluasemia ja betonikorsu
    Ounasvaaran junaradan viereisellä sivustalla on myös lukuisia kaivantoja, joista voi päätellä siellä olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupesäkkeitä, myös vartiotoimintaan liittyviä kaivantoja. Ainakin osa näistä lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieressä on pitkä taisteluhautakaivanto, taistelupesäkkeitä ja ampumapoteroita. Taisteluja tällä alueella ei kuitenkaan käyty...
  • Mysteeriparakki ja taisteluhauta
    Yksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on näyttävä betoninen alusta sijaitsee lähellä tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa tähän kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma- autohalli. Rakennus on voinut olla myös keittiörakennus. Betonin sisältä työntyy ulos putki, josta sadevesi valuu pois...
  • Rommelin kenttä
    Ranuantien itäpuolella on Rommelin kentäksi kutsuttu urheilukenttä. Kentän rakensivat saksalaisen Heerin leipomokomppanian Bäckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kentälle mahtipontisen nimen Sportsbahn Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukenttä. Nimi oli kirjoitettu kentän portin ylälaudoitukseen. Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotapäällikkö ja sotasankari lempinimellä “Erämaan kettu”...
  • Sicherheitsdientsin vankila
    Olemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta löytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heidän omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleillä varustettu Sicherheitsdientsin eli turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ympäröity...
  • Frontleitstelle 42:n parakkileirialue
    Tällä rautatien ja Lähteentien välisellä alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin käyttöön 15.3.1943. Täällä oli kivikoululta siirtyneen entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita käymälärakennuksia – kaikkiaan noin kolmisenkymmentä rakennusta. Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ympärillä oli neljä isohkoa rakennusta. Alueelle oli järjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten...
  • Lastenkoti
    Entinen lastenkoti oli saksalaisten käytössä jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana. Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta miinoja ei räjäytetty. Kauppalan tuhon jälkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot...
  • Suomalaisten aputyöntekijöiden parakki ja työvoimakysymys jatkosodan aikana
    Tällä kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputyöntekijöiden eli Finnische Hilfskräftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten puutavarayhtiöiden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin kahdeksan kertaa kaksitoista metriä. Parakki koottiin valmista puu elementeistä. Sen pystyttäminen kesti suomalaisilta kirvesmiehiltä pari päivää, vangeilta huomattavasti kauemmin...
  • Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
    Tällä paikalla maavallien suojassa on todennäköisesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peliluolasta. Miehistöllä oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa järjestettiin lauluiltoja ja joskus myös vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksiä...
  • Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
    Tässäkin paikassa on löydettävissä jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden jäänteitä, vaikka melkein kaikki maan päällä näkyvä onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea, että astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on löydetty runsaasti näiltä Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu myös Norjasta sikäläisen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat myös Arabian posliinia, jota löytyy jäänteistä...
  • Ilmatiedusteluyksikön majoitustila ja sen ympäristö
    Rovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten käytössä. Siellä oli useita parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, eläinlääkintä- ja kuljetuskomppanioiden alue, turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sekä tietysti Rommelin kenttä. Lastenkodin ja Ranuantien yläpuolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteellä oli Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue. Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941...
  • Kenraalieversti Eduard Dietl
    Kenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimmän ajan saksalaisten armeijan komentajana Lapissa. Hitler nimitti hänet uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa 1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siitä huolimatta hänen omien sanojen mukaan hänelle ei tulisi mieleenkään ryhtyä tätä oppia Suomessa saarnaamaan...
  • Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat
    Ounasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimeltään Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-aikana paviljongissa oli sekä suomalaisten että saksalaisten radioasema ja henkilöstön majoitustiloja. Suojeluskunnan ampumaradalla järjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ympäristössä maastoharjoituksia. Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin järjestää...
  • Ounasvaaran kesäkävelyreitti
    Ounasvaaran kesäkävelyreitti sijaitsee lähimmillään noin 1,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta itään. Päiväretkikohteena Ounasvaara on ihanteellinen sen helpon saavutettavuuden takia. Ounasvaara on paitsi tunnettu urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja...
  • Ounasvaaran talvikävelyreitti
    Ounasvaaran talvikävelyreitti sijaitsee lähimmillään noin 1,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta itään. Päiväretkikohteena Ounasvaara on ihanteellinen sen helpon saavutettavuuden takia. Ounasvaara on paitsi tunnettu urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja...
  • Ounasvaaran näkötornin laavu
    Ounasvaaran Näkötornin laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta noin 2,2 km itään Ounasvaaran länsirinteellä lähellä Urheiluopistoa. Hirsirakenteinen laavu on kivikkoisella rinteellä näkötornin vieressä. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Viereisestä näkötornista on upeat näkymät kaupunkiin ja Kemijokivarteen...
  • Ounasvaaran näkötorni
    Ounasvaaran näkötorni sijaitsee noin 2,2 km Rovaniemen keskustasta itään, Ounasvaaran länsirinteellä. Jykevärakenteinen näkötorni on Ounasvaaran kivikkoisella rinteellä mäntymetsän keskellä Ounasvaaran talvikävelyreitin varrella noin 160 m korkeudessa merenpinnasta. Tornin näkötasanteelle noustaan portaita välitasanteen kautta. Torni on katettu...

Jaa reitti


QR