Hakutulos

Ounasvaaran luontopolku

  • Ounasvaaran luontopolulle mennään portin kauttta. Kuva: AT

    Ounasvaaran luontopolulle mennään portin kauttta. Kuva: AT

  • Luontopolun alkuosa on sorastettu. Kuva AT

    Luontopolun alkuosa on sorastettu. Kuva AT

  • Luontopolku on merkitty maastoon tolpilla ja käpymerkeillä. Käpymerkin lisäksi on talvikävelyreitin merkki osalla reittiä. Kuva: AT

    Luontopolku on merkitty maastoon tolpilla ja käpymerkeillä. Käpymerkin lisäksi on talvikävelyreitin merkki osalla reittiä. Kuva: AT

  • Luontopolun kosteimmat paikat on pitkostettu. Kuva: AT

    Luontopolun kosteimmat paikat on pitkostettu. Kuva: AT

  • Reitin varrella on uudet kohdeopasteet. Kuva AT

    Reitin varrella on uudet kohdeopasteet. Kuva AT

  • Levähdyspenkki reitin varrelta. Kuva AT

    Levähdyspenkki reitin varrelta. Kuva AT

  • Luontopolun varrella Ounasvaaran etelälaidalla on laavu. Laavulla on tulipaikka ja lähistöllä puuliiteri. Kuva: AT

    Luontopolun varrella Ounasvaaran etelälaidalla on laavu. Laavulla on tulipaikka ja lähistöllä puuliiteri. Kuva: AT

  • Luontopolun laavun lähistöllä kasvaa järeää kuusimetsää. Kuva AT

    Luontopolun laavun lähistöllä kasvaa järeää kuusimetsää. Kuva AT

  • Luontopolulla liikutaan välillä kallioisessa maastossa. Kuva: AT

    Luontopolulla liikutaan välillä kallioisessa maastossa. Kuva: AT

  • Käpytikka ruokailemassa luontopolun varrella. Kuva: AT

    Käpytikka ruokailemassa luontopolun varrella. Kuva: AT

  • Luontopolku nousee ylös Ounasvaaran laen kallioille. Kuva: AT

    Luontopolku nousee ylös Ounasvaaran laen kallioille. Kuva: AT

  • Ounasvaaran kallioilla on hyvä pitää taukoa ja ihailla jokivarren maisemia. Kuva: AT

    Ounasvaaran kallioilla on hyvä pitää taukoa ja ihailla jokivarren maisemia. Kuva: AT

  • Reitin maisemapaikalta on hyvät näkymät jokilaaksoon. Kuva AT

    Reitin maisemapaikalta on hyvät näkymät jokilaaksoon. Kuva AT

  • Luontopolun varrella on pieni alue muinaisrantaa, eli kansankielellä pirunpeltoa. Kuva: AT

    Luontopolun varrella on pieni alue muinaisrantaa, eli kansankielellä pirunpeltoa. Kuva: AT

  • Loppumatkasta luontopolku kulkee välillä rehevässä kuusimetsässä. Kuva: AT

    Loppumatkasta luontopolku kulkee välillä rehevässä kuusimetsässä. Kuva: AT

Ounasvaaran luontopolku

Ounasvaaran luontopolku sijaitsee noin 2,9 kilometriä Rovaniemen keskustasta itään. Päiväretkikohteena Ounasvaara on ihanteellinen sen helpon saavutettavuuden takia. Ounasvaara on paitsi tunnettu urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja. Ounasvaaralla voi harrastaa lähes 50 lajia ja tarjonta kasvaa kaiken aikaa. Talvella Ounasvaaralla voi mm. lasketella ja hiihtää, kokea vauhdin hurmaa talvikelkkaradalla tai vaikkapa lumikenkäillä. Kesällä Ounasvaaralla voi patikoida luontopoluilla, viilettää alas rinnettä kesäkelkkaradalla tai pelata golfia. Myös Santasport – Lapin urheiluopisto Ounasvaaran rinteellä on todellinen liikunnan ja hyvänolon keskus


Ounasvaaran luontopolku kiertää vaaran eteläreunaa itää kohden laavulle. Alkumatkasta maasto on hyvin lehtomaista ja polku kulkee soisen alueen kautta. Laavun jälkeen polku nousee avokallioiden yli vaaran pohjoispuolelle kuivia kankaita pitkin. Pohjoisimmassa reunassa on näköalapaikka josta on upeat näköalat Saarenkylään ja Kemijoelle. Luontopolku jatkuu muinaisjärven rantaa mukaillen, kääntyen alas kuivia kankaita pitkin lähtöpaikkaan. Edellisen jääkauden jäljet ovat selvästi nähtävissä polun varren kallioiden uurteissa ja muinaisrantakivikoissa. Opastauluissa kerrotaan peräpohjolan metsä- ja suotyypeistä, puulajeista, kasveista, kallio- ja maaperästä ja Rovaniemen historiasta.


Korkeuseroa reitillä on koko matkalla 45 m. Kuitenkaan reitillä ei ole yhtään jyrkkää nousua vaan nousujen jyrkkyys on n. 10 astetta. Polku on toisin paikoin kivikkoinen ja juurinen. Kosteilla paikoilla on pitkospuut. Reitti soveltuu patikointiin ja sauvakävelyyn. Rengasreitin pituus on 4,85 kilometriä ja se sopii päiväretkeilyyn. Reitin vaativuusluokka on keskivaativa reitti.


Luontopolun varrella on hirsirakenteinen laavu suurten avokallioiden alapuolella. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Laavun läheisyydessä on kirkas pulppuava lähde noin 100 m laavulta alas vasemmalle.


Rovaniemen keskustasta Kajaanintietä noin 1,1 km, josta vasemmalle Ounasrinteentietä noin 350 m, josta vasemmalle Hiihtomajantietä noin 850 m, josta oikealle pysäköintialueelle noin 100 m, josta luontopolku lähtee. Linja-auto kulkee useita kertoja päivässä Ounasrinteelle. Urheiluopiston kohdalta linja-auto pysäkiltä on pysäköintialueelle noin 1 km Hiihtomajantietä pitkin. Käyttöaika on sulanmaan kausi eli toukokuulta lokakuulle. Vaikka polku on osin pitkostettu / sorastettu, on siellä keväisin ja syksyisin liikuttaessa syytä varustautua kumijalkinein. Avokallioilla kuljettaessa on aina syytä muistaa niiden liukkaus sateella.
 

Kommentit

Lisää kommentti
0,5/5
Hezu 17.7.2023 19:15
Gpx jälki on väärä.
Jere mäkinen 20.9.2023 15:00
Opettele kattoon karttaa mammanpoika luuseri

Tietoja

  • Pituus: 4,85 km
  • Vaativuus: Keskivaativa Keskivaativa
  • Aika: 2 h
  • Katsottu: 87354
  • Latitude: 66.4935766381125
  • Longitude: 25.7984541055349

Lähellä olevia kohteita

  • Kärri Upi - RAIVATEN JA RAKENTAEN (1990)
    Kemijärveläisen Urpo Kärrin teos Raivaten ja rakentaen sijaitsee Uitonpuistossa Ounaskosken sillan länsipäässä. Veistoksen aiheena on pioneerien toiminta Lapin sodassa ja jälleenrakennuksessa. Se on tehty liuskakivestä, ruostumattomasta teräksestä ja peilistä...
  • Seppänen Ensio - MAIDOLLA ELÄMISEN ALKU (1984)
    Lapin läänin Maatalouskeskuksen pystyttämä Maidolla elämisen alku valmistui 1984 ja sijaitsee Hervan puistossa. Seppänen on yksi maamme tunnetuimmista näköispatsaiden tekijöistä. Hän on tehnyt toistasataa julkisille paikoille sijoitettua teosta. Teokset sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa...
  • Kallio Kalervo - JÄTKÄ-PATSAS (1955)
    Jätkänpuistossa, sillan länsipäässä sijaitseva Kemi-yhtiön lahjoittama Jätkä-patsas on yksi Rovaniemen tunnetuimpia veistoksia. Se on symboloinut Rovaniemeä jo vuosikymmenten ajan sijoittuen itseoikeutetusti tunnettujen uittojokien rantamaisemiin. Kalervo Kallio on tehnyt jätkästä työn sankarin. Parkkuurauta, pölli ja pöllin parkkaaja ilmaisevat vielä 1950-luvulle tyypillisen työtilanteen...
  • Olaf Eriksson - 6. DIVISIOONAN MUISTOMERKKI (1981)
    Jatkosodan aikainen kuudes divisioona oli koottu 1941 pääasiallisesti Lapin miehistä. Muistomerkki on tehty Jaatilan kylästä löydetystä kvartsiittikivestä. Heraldikko, vaakunataiteilija ja graafikko Olof Eriksson oli suunnitellut jo vuoteen 1953 mennessä eniten Suomessa kauppaloiden, kuntien ja kaupunkien vaakunoita. Tämän lisäksi hän on suunnitellut mitaleita ja yhdessä Heikki Häiväojan kanssa Suomen markan (1964)...
  • Kivijärvi Harry - FENIX-LINTU (1990)
    Rovaniemen hovioikeuden (ent. Suomen pankin) edustalla sijaitsee Harry Kivijärven veistos Fenix-lintu. Kivijärvi osallistui tällä teoksella Rovaniemen kaupungintalon veistoskilpailuun, oka järjestettiin 1987. Kilpailun voitti Kain Tapperin veistos Vuorten synty, mutta kilpailulautakunta suositti myös Kivijärven veistoksen lunastamista myöhemmin...
  • Nurminen Matti - KÄRÄJÄKIVET (1995)
    Ovet julkisena taideteoksena Suomessa on harvinainen. Hovioikeuden ovireliefissä rovaniemeläissyntyinen Matti Nurminen on tyylitellyt vanhaa oikeuden symbolia käräjäkiviä. Matti Nurminen on syntynyt vuonna 1947 Rovaniemellä. Nykyään hän asuu ja työskentelee Helsingissä...
  • Ounasvaaran satupolku
    Satupolku sisältää 6 rastia. Jokaisella rastilla pysähdytään.Jokaisella rastilla pysähdytään lukemaan sadusta pieni luku ja tekemään satuun liittyviä moniaistillisia tehtäviä. Reitin yhdensuuntainen pituus on noin 800 metriä ja sen kulkeminen edestakaisin kävellen kestää vajaan tunnin, johon on vielä lisättävä rasteilla vietettävä aika. Ounasvaaran koivu -sadun on kirjoittanut Annikki Setälä...
  • 6. Rasti: Nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi tuleminen, itsensä ja toisten arvostaminen
    “Samana yönä oli ensimmäinen talvikuutamo, ja kaikkein pienimmän tonttupojan ja kaikkein pienimmän tonttutytön piti viettää häitään. Morsian oli 365:s isosta sisarusparvesta, kaikkein nuorin ja kaikkein pienin. Siksi hänen häänsä olivatkin lykkäytyneet näin pitkälle, muut olivat jo viettäneet jo kesällä, kun tuomet ja kielot kukkivat. Pikku tonttusulhanen oli hiljaa hiipinyt kotoaan ja kuljeskeli nyt itkien metsässä...
  • 5. Rasti: Hyväksytyksi tulemisen tarve, kaipaus, ikävä
    Pohditaan yhdessä mitä tarkoittaa kaipaus/ikävä. Kerrotaan esimerkkejä omasta elämästä siitä, milloin ja minkälaisissa tilanteissa on kokenut ikävää. Miten ikävä vaikuttaa minuun. Miten ikävän oireita voi mahdollisesti lieventää...
  • 4. Rasti: Kiusaaminen ja erilaisuuden hyväksyminen
    “– Sinusta ei ole mihinkään, sanoi pieni mänty, joka oli vielä niin matala, että tuskin näkyi kivien raosta, – sinulla ei kukaan tee mitään. Katsoppa minun havujani, jos vihollinen uskaltaa lähestyä, pistän siltä heti silmät puhki. Pieni mänty oli vielä niin itsetietoinen, sillä mikään vaara ei ollut koskaan sitä uhannut. – Minusta on aivan sopimatonta, että koivu kasvaa keskellämme, sanoi vanha kuusi, oikea vanhapiika, laiha, hontelo ja pistelevä...
  • 3. Rasti: Yksilön identiteetti ja yksinäisyys (voimaantuminen)
    Mitkä ovat havupuita ja mitkä lehtipuita. Miten esimerkiksi havupuut ja lehtipuut eroavat toisistaan. Millaisia ominaisuuksia eri puulajeilla on. Tutustutaan valittuun koivuun kaikilla aisteilla...
  • 2. Rasti: Vuodenajat, luonto ja värit
    “Kesäisin ja talvisin ovat Ounasvaara ja Pöyliövaara yhtä tasaisen kauniin vihreät kumpikin, mutta keväällä, kun yhtämittainen valo herättää lehtipuut, huomaat heti, miten erilainen on niitten kasvillisuus. Ounasvaara on keväällä yhtä tasainen vihreä kuin ennenkin, sillä se on aivan havupuitten peitossa, mutta Pöyliövaarassa näkyy vaaleita iloisia pilkkuja, herääviä lehtipuita. Katseella tarkkaillaan näkymää, mitä värejä siellä nähdään. Pohditaan yhessä, miten vuodenajat muuttavat tätä maisemaa...
  • 1. Rasti: Erilaisuus ja vastakohdat ympäristössä
    Laitetaan silmät kiinni, hengitetään rauhallisesti. Käydään aistit yksi kerrallaan läpi. Mitä korvat kuulevat? Mitä nenä haistaa?..
  • Saksalaisaika Ounasvaaralla - historiakierros jatkosodan maisemiin
    Ounasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitkö, että vuosina 1941-1944 se oli myös Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? Tämä kävelyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan jäänteille Ounasvaaran ja Lähteentien alueella. Reitin pituus on 4,2 kilometriä ja sen kiertäminen kävellen kestää noin kolme tuntia. Reitti, kohteiden sijainnit reitin varrella ja kohteiden kuvaukset sekä valokuvat löytyvät tästä palvelusta...
  • Junaradan idän puolen taisteluasemia ja betonikorsu
    Ounasvaaran junaradan viereisellä sivustalla on myös lukuisia kaivantoja, joista voi päätellä siellä olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupesäkkeitä, myös vartiotoimintaan liittyviä kaivantoja. Ainakin osa näistä lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieressä on pitkä taisteluhautakaivanto, taistelupesäkkeitä ja ampumapoteroita. Taisteluja tällä alueella ei kuitenkaan käyty...
  • Mysteeriparakki ja taisteluhauta
    Yksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on näyttävä betoninen alusta sijaitsee lähellä tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa tähän kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma- autohalli. Rakennus on voinut olla myös keittiörakennus. Betonin sisältä työntyy ulos putki, josta sadevesi valuu pois...
  • Rommelin kenttä
    Ranuantien itäpuolella on Rommelin kentäksi kutsuttu urheilukenttä. Kentän rakensivat saksalaisen Heerin leipomokomppanian Bäckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kentälle mahtipontisen nimen Sportsbahn Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukenttä. Nimi oli kirjoitettu kentän portin ylälaudoitukseen. Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotapäällikkö ja sotasankari lempinimellä “Erämaan kettu”...
  • Sicherheitsdientsin vankila
    Olemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta löytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heidän omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleillä varustettu Sicherheitsdientsin eli turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ympäröity...
  • Frontleitstelle 42:n parakkileirialue
    Tällä rautatien ja Lähteentien välisellä alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin käyttöön 15.3.1943. Täällä oli kivikoululta siirtyneen entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita käymälärakennuksia – kaikkiaan noin kolmisenkymmentä rakennusta. Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ympärillä oli neljä isohkoa rakennusta. Alueelle oli järjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten...
  • Lastenkoti
    Entinen lastenkoti oli saksalaisten käytössä jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana. Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta miinoja ei räjäytetty. Kauppalan tuhon jälkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot...
  • Suomalaisten aputyöntekijöiden parakki ja työvoimakysymys jatkosodan aikana
    Tällä kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputyöntekijöiden eli Finnische Hilfskräftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten puutavarayhtiöiden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin kahdeksan kertaa kaksitoista metriä. Parakki koottiin valmista puu elementeistä. Sen pystyttäminen kesti suomalaisilta kirvesmiehiltä pari päivää, vangeilta huomattavasti kauemmin...
  • Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
    Tällä paikalla maavallien suojassa on todennäköisesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peliluolasta. Miehistöllä oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa järjestettiin lauluiltoja ja joskus myös vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksiä...
  • Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
    Tässäkin paikassa on löydettävissä jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden jäänteitä, vaikka melkein kaikki maan päällä näkyvä onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea, että astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on löydetty runsaasti näiltä Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu myös Norjasta sikäläisen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat myös Arabian posliinia, jota löytyy jäänteistä...
  • Ilmatiedusteluyksikön majoitustila ja sen ympäristö
    Rovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten käytössä. Siellä oli useita parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, eläinlääkintä- ja kuljetuskomppanioiden alue, turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sekä tietysti Rommelin kenttä. Lastenkodin ja Ranuantien yläpuolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteellä oli Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue. Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941...
  • Kenraalieversti Eduard Dietl
    Kenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimmän ajan saksalaisten armeijan komentajana Lapissa. Hitler nimitti hänet uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa 1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siitä huolimatta hänen omien sanojen mukaan hänelle ei tulisi mieleenkään ryhtyä tätä oppia Suomessa saarnaamaan...
  • Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat
    Ounasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimeltään Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-aikana paviljongissa oli sekä suomalaisten että saksalaisten radioasema ja henkilöstön majoitustiloja. Suojeluskunnan ampumaradalla järjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ympäristössä maastoharjoituksia. Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin järjestää...
  • Ounasvaaran kesäkävelyreitti
    Ounasvaaran kesäkävelyreitti sijaitsee lähimmillään noin 1,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta itään. Päiväretkikohteena Ounasvaara on ihanteellinen sen helpon saavutettavuuden takia. Ounasvaara on paitsi tunnettu urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja...
  • Salmijärven laavu
    Salmijärven laavu sijaitsee Kolpeneentien varrella noin 2,3 km Rovaniemen keskustasta kaakkoon Salmijärven rannalla.  Salmijärven hirsirakenteinen laavu on järven rannalla tunnelmallisessa koivikkoniemessä. Laavun alue on sorastettu. Laavulla on tulipaikka, laveri, penkit ja jäteastia...
  • Ounaskosken silta, 1930-luku
    Rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle valmistui vuonna 1934. Sen alkumatkalle jouduttiin rakentamaan suuria ja kalliita siltoja, kuten Ounaskosken silta. Kuvan vanha silta ehti olla käytössä vain 10 vuotta, sillä saksalaiset räjäyttivät sen vetäytyessään Lapista lokakuussa 1944. Paikalla nykyisin sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1951...
  • Konttinen, 1910-luku
    Konttisen kartano kuvattuna yli Kemijoen. Konttisen kartanon rakennutti 1800-luvun lopulla norjalainen puutavaraliikemies Terje Olsen. Kartanossa toimi puunjalostusteollisuutta harjoittaneen Kemi-yhtiön metsäkonttori vuodesta 1900. Rakennus tuhoutui vuonna 1940 Rovaniemen ilmapommituksissa...
  • Tuiskun talo, noin 1910-luku
    Maantiekadulla kauppaa pitäneen kauppias A.E. Tuiskun talo sijaitsi Kemijoen rannassa. Paikallinen vaikuttaja Tuisku toimi vuosina 1897–1899 kunnanesimiehenä kunnallishallinnossa ja kunnallislautakunnan esimiehenä vuonna 1912. Hän oli myös Rovaniemen ensimmäisen sanomalehden julkaisseen Rovaniemen Kirjapaino Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja vuoteen 1927...
  • Oluttehdas, 1930-luku
    Tornion Portteri- ja Oluttehdas toimi ennen sotaa Rovaniemellä nykyisen Koskikadun varrella. Tehdasrakennus tuhoutui sodassa täysin. Sodan päätyttyä yhtiössä harkittiin kaiken oluenvalmistuksen siirtämistä Rovaniemelle, mutta kaupungin uusi asemakaava ei sallinut tehdastontin laajennusta. Tehdas rakennettiin kuitenkin entiselle tontille uudelleen ja se oli toiminnassa vuoteen 1972...
  • Castrènin pukkisilta, 1940-luvun loppu
    Kemijoen ylittävät sillat tuhottiin II maailmansodassa. Väliaikainen pukkisilta rakennettiin vuosina 1946–1951 joka kevät jäiden lähdön jälkeen nykyisen Jätkänkynttilän sillan kohdalle. Kemijärven junat kulkivat muutaman talven jäälle asennettuja kiskoja pitkin. Liikennettä Kemi- ja Ounasjoen yli hoidettiin myös losseilla...
  • Uittoa Kemijoella, 1960
    Kemijoen uitto alkoi 1860-luvulla. Puunkaato päättyi yleensä maaliskuulla, jonka jälkeen puut varastoitiin jokilatvoille, leimattiin ja mitattiin. Keväällä puut parkattiin ja jäiden lähdettyä alkoi tukkien uitto jokia pitkin etelän höyrysahoille. Syysuitto alkoi lohenkalastuksen päätyttyä 15...
  • Ounasvaaran talvikävelyreitti
    Ounasvaaran talvikävelyreitti sijaitsee lähimmillään noin 1,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta itään. Päiväretkikohteena Ounasvaara on ihanteellinen sen helpon saavutettavuuden takia. Ounasvaara on paitsi tunnettu urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja...
  • Ounasvaaran luontopolun laavu
    Ounasvaaran luontopolun laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta 3,8 km itään, Ounasvaaran etelälaidalla luontopolun varrella. Hirsirakenteinen laavu on suurten avokallioiden alapuolella. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Laavun läheisyydessä on kirkas pulppuava lähde noin 100 m laavulta alas vasemmalle...
  • Ounasvaaran näkötornin laavu
    Ounasvaaran Näkötornin laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta noin 2,2 km itään Ounasvaaran länsirinteellä lähellä Urheiluopistoa. Hirsirakenteinen laavu on kivikkoisella rinteellä näkötornin vieressä. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Viereisestä näkötornista on upeat näkymät kaupunkiin ja Kemijokivarteen...
  • Jyrhämänkujan laavu
    Jyrhämänkujan laavu sijaitsee Rovaniemen keskustassa, Sairaalanniemessä terveyskeskuksen takana. Hirsirakenteinen laavu on Kemijoen rantatörmällä, niemen kärjessä. Laavulla on tulipaikka ja polttopuita. Laavun ulkopuolella on penkit...
  • Ounasvaaran näkötorni
    Ounasvaaran näkötorni sijaitsee noin 2,2 km Rovaniemen keskustasta itään, Ounasvaaran länsirinteellä. Jykevärakenteinen näkötorni on Ounasvaaran kivikkoisella rinteellä mäntymetsän keskellä Ounasvaaran talvikävelyreitin varrella noin 160 m korkeudessa merenpinnasta. Tornin näkötasanteelle noustaan portaita välitasanteen kautta. Torni on katettu...

Palaute

Lähetä palautetta

Jaa reitti


QR