Hakutulos

Mellavaaran laavu

  • Mellavaaran laavu. Kuva: AT

    Mellavaaran laavu. Kuva: AT

Mellavaaran laavu

Mellavaaran laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta noin 8,7 km länteen, Mäntyvaara - Pohtimolampi reitin varrella.

Hirsirakenteinen laavu on noin kilometrin päässä Mellalammesta, Mellavaaran etelälaidassa. noin 40 m:n päässä reitistä. Laavulla on tulipaikka, puuliiteri ja jäteastia.

Rovaniemen keskustasta Ratakatua ja edelleen Korkalovaarantietä yhteensä noin 4,3 km, josta oikealle Mäntyvaarantietä noin 1,7 km pysäköintialueelle, josta matkaa laavulle polkua tai talvella latua pitkin noin 3,4 km. Korkalovaarasta hiihtolatua pitkin matkaa on noin 5 km.

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Tietoja

  • Katsottu: 7653
  • Latitude: 66.5285248210667
  • Longitude: 25.5364334820047

Lähellä olevia kohteita

  • Kuolajoen laavu
    Kuolajoen laavu sijaitsee noin 5,2 km Rovaniemen keskustasta lounaaseen Kuolajoen pysäköintialueen kohdalla. Hirsirakenteinen laavu on koivikossa rantatörmällä. Laavulla on tulipaikka. Lähellä on puuliiteri...
  • Pissinperän laavu
    Pissinperän laavu sijaitsee noin 12,9 km Rovaniemen keskustasta luoteeseen Mäntyvaara - Pohtimolampi reitin varrella Sinettäjärven eteläpäässä. Hirsirakenteinen laavu on aivan järven rannalla järeässä kuusikossa. Laavulla on tulipaikka. Lähistöllä on puuliiteri ja kuivakäymälät...
  • Ounaspaviljongin laavu
    Ounaspaviljongin laavu sijaitsee noin 2,6 km Rovaniemen keskusta Sodankylään päin, Ounaspaviljongin alueella. Lähistöllä on myös Koivusaaren luontopolku, joka on kevät, kesä- ja syysretkeilyyn soveltuva luontokohde. Pieni hirsirakenteinen laavu on lähellä Ounasjoen rantaa. Laavulla on tulipaikka ja lähistöllä puuliiteri...
  • Harjulammen esteetön reitti
    Harjulammen esteettömän reitin alku sijaitsee noin 1,5 kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään, Rantavitikalla. Alueella on kaunis linnustoltaan rikas Harjulampi, jonka rantamaisemissa Esteetön reitti kulkee. Paikka on varsinkin lintuharrastajien ja lapsiperheiden suosima. Harjulammen reitti on rakennettu esteettömäksi tieltä lintutornille asti...
  • Muistojen reitti
    Rovaniemen kulttuurilautakunta järjesti avoimen ympäristötaidekilpailun keväällä 2010. Kilpailussa etsittiin teosta tai teoskokonaisuutta, joka yhdistäisi Rovaniemen kulttuurikohteet kulttuurireitiksi. Kilpailun voitti Liisa Karintauksen ja Tiia Lepistön teos Muistojen reitti. Muistojen reitti johdattaa jalan tai pyörällä liikkuvan kulkijan Rovaniemen kulttuurikohteiden lisäksi kaupungin historiaan...
  • Vanha Kirkko, 16.–17.7.1932
    Kuvassa on Rovaniemen vanha kirkko seurakunnan 300-vuotisjuhlan aikaan 16.–17.7.1932. Vanhassa puisessa ristikirkossa oli tilaa 1200 henkilölle ja se sijaitsi lähellä nykyistä kirkkoa. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen saksalaiset sytyttivät polttopulloilla kirkon palamaan. Uusi, nykyinen kirkko valmistui elokuussa 1950...
  • Näkymä Maantiekadulta, noin 1910-luku
    Maantiekatu oli aikoinaan Rovaniemen pääväylä. Sen varrella sijaitsi 1910-luvulla yli 30 liikettä rautakaupoista herkkupuoteihin. Lisäksi olivat tietysti Rovaniemen markkinat. Vanhan kirkon tornista otetussa kuvassa on rakennuksia Maantienkadulta; edessä posti sekä Ida Hannulan kirja- ja paperikauppa, takana Konttisen kartano...
  • Ounaskosken silta, 1930-luku
    Rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle valmistui vuonna 1934. Sen alkumatkalle jouduttiin rakentamaan suuria ja kalliita siltoja, kuten Ounaskosken silta. Kuvan vanha silta ehti olla käytössä vain 10 vuotta, sillä saksalaiset räjäyttivät sen vetäytyessään Lapista lokakuussa 1944. Paikalla nykyisin sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1951...
  • Konttinen, 1910-luku
    Konttisen kartano kuvattuna yli Kemijoen. Konttisen kartanon rakennutti 1800-luvun lopulla norjalainen puutavaraliikemies Terje Olsen. Kartanossa toimi puunjalostusteollisuutta harjoittaneen Kemi-yhtiön metsäkonttori vuodesta 1900. Rakennus tuhoutui vuonna 1940 Rovaniemen ilmapommituksissa...
  • Tuiskun talo, noin 1910-luku
    Maantiekadulla kauppaa pitäneen kauppias A.E. Tuiskun talo sijaitsi Kemijoen rannassa. Paikallinen vaikuttaja Tuisku toimi vuosina 1897–1899 kunnanesimiehenä kunnallishallinnossa ja kunnallislautakunnan esimiehenä vuonna 1912. Hän oli myös Rovaniemen ensimmäisen sanomalehden julkaisseen Rovaniemen Kirjapaino Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja vuoteen 1927...
  • Oluttehdas, 1930-luku
    Tornion Portteri- ja Oluttehdas toimi ennen sotaa Rovaniemellä nykyisen Koskikadun varrella. Tehdasrakennus tuhoutui sodassa täysin. Sodan päätyttyä yhtiössä harkittiin kaiken oluenvalmistuksen siirtämistä Rovaniemelle, mutta kaupungin uusi asemakaava ei sallinut tehdastontin laajennusta. Tehdas rakennettiin kuitenkin entiselle tontille uudelleen ja se oli toiminnassa vuoteen 1972...
  • Castrènin pukkisilta, 1940-luvun loppu
    Kemijoen ylittävät sillat tuhottiin II maailmansodassa. Väliaikainen pukkisilta rakennettiin vuosina 1946–1951 joka kevät jäiden lähdön jälkeen nykyisen Jätkänkynttilän sillan kohdalle. Kemijärven junat kulkivat muutaman talven jäälle asennettuja kiskoja pitkin. Liikennettä Kemi- ja Ounasjoen yli hoidettiin myös losseilla...
  • Uittoa Kemijoella, 1960
    Kemijoen uitto alkoi 1860-luvulla. Puunkaato päättyi yleensä maaliskuulla, jonka jälkeen puut varastoitiin jokilatvoille, leimattiin ja mitattiin. Keväällä puut parkattiin ja jäiden lähdettyä alkoi tukkien uitto jokia pitkin etelän höyrysahoille. Syysuitto alkoi lohenkalastuksen päätyttyä 15...
  • Maantiekatu, 1910-luvun loppu
    Nykyisen Valtakadun paikalla kulkeneen Maantiekadun päässä sijaitsivat vanha tori ja Robert Saastamoisen tukku- ja vähittäiskauppa. Kauppa perustettiin vuonna 1916, ja se oli aikanaan Lapin suurin yksityiskauppa. Maantiekadulla syttyivät Rovaniemen ensimmäiset sähköllä toimivat katuvalot vuonna 1914. Katu toimi myös legendaaristen Rovaniemen markkinoiden tapahtumapaikkana kolmesti vuodessa; helmikuussa, juhannuksena ja syksyllä Mikkelinpäivän aikaan...
  • Wiiri-laiva, 1910-luku
    Vaikka Rovaniemelle pääsi 1910-luvulla rautateitse, olivat kulkuyhteydet maanteitse Rovaniemeltä pohjoiseen vielä melko vaatimattomat. Höyrylaivat Wiiri ja Wanttaus kuljettivat 1910-luvulla matkustajia Lainaanrannasta Kemi- ja Ounasjokea ylöspäin. Autojen yleistyessä laivayhteydet kävivät hitaiksi ja ne lopetettiin 1920-luvun lopulla...
  • Pitkäniemen saha, 1910-luku
    Sahateollisuus kasvoi Pohjois-Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemen ensimmäinen höyrysaha, Pitkäniemen höyrysaha, perustettiin vuonna 1901 Sahanperälle Ounasjoen rantaan. 1930-luvun laman aikana Pitkäniemen höyrysahan vaikeudet kasvoivat sietämättömiksi, ja se lopetti toimintansa vuonna 1934...
  • Marttiini 9.12.1955
    Janne Marttiini perusti Marttiinin puukkotehtaan vuonna 1928. Tehtaan toiminnan kasvaessa rakennutettiin Vartiokadulle 1940 valmistunut funktionalistinen tehdasrakennus. Rakennus tuhoutui osin sodassa, mutta se korjattiin heti sodan jälkeen. Se on Rovaniemen ainoa sodasta selvinnyt teollisuusrakennus...
  • Ahon Auto, 1950-luvun loppu
    Nykyinen Kukkola-yhtiön talo rakennettiin vuonna 1939 Ahon Autoliikkeen toimitiloiksi. Rakennuksessa toimi myös huoltoasema. Rakennus on yksi harvoista sodassa säilyneistä funktionalismin edustajista Rovaniemellä...
  • Laurin verstas, 1950-luku
    Johannes Lauri perusti Laurin Tuotteet –yrityksen ja puukkotehtaan vuonna 1924. Puukkojen ohella verstaalla valmistettiin poronsarvesta ja luusta tuotteita muun muassa matkamuistoiksi. Alkuperäinen tehdasrakennus tuhoutui Lapin sodassa ja sen tilalle rakennettiin uusi. Nykyinen verstas ja myymälä toimivat 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa, joka siirrettiin Namman kylästä 1970-luvulla verstaan pihapiiriin...
  • Postiautovarikko, 1940-luku
    Suomen ensimmäinen postiautolinja avattiin vuonna 1921 Rovaniemeltä Sodankylään. Postiautovarikko valmistui vuosina 1931–1933. Toisen maailmansodan jälkeen varikkoa laajennettiin ja siihen tehtiin myös asuntoja kotinsa menettäneille varikon työntekijöille. Rakennusmateriaalina käytettiin kaupungin raunioista kerättyä tiiltä...
  • Ensimmäinen rautatieasema, noin 1910-luku
    Rovaniemen ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1909. Rautatie vilkastutti Rovaniemen elämää; tavaran kuljetus helpottui ja matkustajia liikkui. Uuden radan valmistuttua vuonna 1934 vanhasta asemasta tuli rautatieläisten asunto. Sodan jälkeen rakennus on toiminut esim...
  • Työväentalo, 1920-luku
    Tukkityöläisten osittain talkootyönä rakentama Työväenyhdistyksen talo toimi punakaartilaisten päämajana vuoden 1918 kansalaissodassa. Helmikuusta 1918 Rovaniemi oli vahvasti valkoisten vallassa ja Työväenyhdistys sai talon uudelleen omaan käyttöönsä vasta vuoden 1920-aikana. Rakennus paloi Lapin sodassa vuonna 1944, mutta paikalle rakennettiin uusi talo vuonna 1949...
  • Toinen rautatieasema, 7.7.1935
    Toinen rautatieasema tuli tarpeelliseksi, kun junayhteys Kemijärvelle rakennettiin. Kuvassa odotetaan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin junaa saapuvaksi asemalle...
  • Mäntyvaara - Pohtimolampi ulkoilureitti
    Reitin alku sijaitsee Mäntyvaarassa noin 5.4 km Rovaniemen keskustasta länteen. Vaaran kaupungin puoli on asutettua. Vaaran ympäristössä on erityyppisiä suoalueita, kuivia mäntykankaita ja metsäsaarekkeita. Mäntyvaarassa on ravirata, karting-rata, motocrossrata ja JM-rata...
  • Korkalovaaran luontopolku
    Korkalovaaran luontopolku sijaitsee noin 3,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta länteen. Korkalovaara on yksi Rovaniemeä ympäröivistä vaaroista ja sitä on rakennettu 60-luvulta alkaen. Korkalovaaran pohjoisreunan yläosa on jätetty rakentamatta ja on virkistyskäytössä. Alueella on tennishalli ja pieni laskettelurinne sekä monipuoliset hiihtoladut...
  • Koivusaaren luontopolku
    Koivusaaren luontopolku sijaitsee noin 2,3 kilometriä Rovaniemen keskustasta Sodankylään päin, Ounasjoen suistosaaressa. Luontopolku kuuluu Rovaniemen keskustan alueen reitistöihin. Koivusaaren luontopolku on kevät, kesä- ja syysretkeilyyn soveltuva luontokohde. Ounasjoen suistosaaret koostuvat matalista hiekkasaarista ja särkistä, jotka jäävät keväisin tulvavesien alle...
  • Kuolavaaran laavu
    Kuolavaaran laavu sijaitsee noin 7,5 km Rovaniemen keskustasta lounaaseen, Imarintien varrella. Hirsirakenteinen laavu on Kuolavaaran päällä kuntoradan vieressä mäntymetsikössä. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Rovaniemen keskustasta Kemintietä noin 7,2 km, josta oikealle Imarintietä noin 1,2 km suurjännitelinjan kohdalle...
  • Korkalovaaran luontopolun laavu
    Korkalovaaran luontopolun laavu sijaitsee Korkalovaaran luontopolun varrella noin 4,6 km Rovaniemen keskustasta luoteeseen. Hirsirakenteinen laavu on rakennettu kummun päälle. Kaksi laavua on vastakkain ja keskellä on tulipaikka. Penkit on molemmilla puolilla laavuissa...
  • Kuninkaanlaavu
    Kuninkaanlaavu sijaitsee Santavaarassa noin 7,6 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Kuninkaanlaavu on hirsinen avokalliolle rakennettu laavu. Sen vieressä on toinen lautarakenteinen laavu. Laavulta on hienot näkymät Ounasjoelle, Ylikylän ja Nivankylän suuntaan...
  • Jyrhämänkujan laavu
    Jyrhämänkujan laavu sijaitsee Rovaniemen keskustassa, Sairaalanniemessä terveyskeskuksen takana. Hirsirakenteinen laavu on Kemijoen rantatörmällä, niemen kärjessä. Laavulla on tulipaikka ja polttopuita. Laavun ulkopuolella on penkit...
  • Iso Kuusisaaren laavu
    Iso Kuusisaaren laavu sijaitsee Kittilän itäpuolen tien varrella noin 11 km Rovaniemen keskustasta Kittilän suuntaan. Laavu on Ounasjoen Iso Kuusisaaressa, Nivankylän kohdalla. Iso hirsirakenteinen laavu sijaitsee saaren itälaidalla. Laavulla on nuotiopaikka laavun edessä...
  • Alakorkalon laavu
    Alakorkalon laavu sijaitsee Kemijoen rannalla noin 5 km keskustasta Kemiin päin. Talvella Kemijoen jäällä kulkeva hiihtolatu loppuu laavun edustalle ja laavu onkin hiihtäjien suosima taukopaikka. Hirsirakenteinen laavu on joen rannassa. Laavun edessä on tulipaikka...
  • Niskanperän lintutorni
    Saapumisohje: Lintutornille pääsee nelostieltä (E 75) kolmea eri itään päin kääntyvää kylätietä pitkin. Tienhaarat Niskanperälle sijaitsevat noin kuusi kilometriä Rovaniemeltä etelään. Nelostieltä on ajomatkaa tornille noin kilometri. Lintutorni sijaitsee Kemijoen lahdelmassa, vanhan kylätien varrella, ja torni näkyy hyvin tielle...
  • Paavalniemen lintutorni
    Saapumisohje: Rovaniemen Jätkänkynttilä -sillalta ajetaan Kajaanintietä (tie 78) Ranuan ja Kajaanin -suuntaan n. 3,5 km ja käännytään Kemijoen itäpuolentielle (tie 926) Tervola –kyltin kohdalta. Ajetaan Kemijoen itäpuolentietä n. 2,5 km, jonka jälkeen käännytään oikealle (länteen päin) Paavalniemi -kyltin kohdalta...
  • Koivusaaren lintutorni
    Saapumisohje: Koivusaaren kelluvalle lintutornille pääsee sekä veneellä että luontopolkua pitkin. Nelostie (E75) kulkee Rovaniemen kohdalla Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa sijaitsevan Koivusaaren läpi. Saarenkylän puolella heti nelostien länsipuolella sijaitsee Ounaspaviljongin ulkoilualue ja venesatama. Sataman reunasta, nelostien vierestä, alkaa Koivusaaren luontopolku...
  • Harjulammen lintutorni
    Saapumisohje: Rovaniemen kirkolta ajetaan Yliopistonkatua Rantavitikalle päin. Ensimmäinen lampi oikealla on Kirkkolampi ja toinen lampi oikealla on Harjulampi. Lintutorni sijaitsee Yliopistonkadun ja Korvanrannan tienristeyksen kohdalla ja tornille on viitoitus ko. risteyksestä...

Palaute

Lähetä palautetta

Jaa reitti


QR