Hakutulos
  • Lappia-talo. Kuva: Jukka Suvilehto

    Lappia-talo. Kuva: Jukka Suvilehto

  • Lappia-talon teatterisali. Kuva: Aarno Torvinen

    Lappia-talon teatterisali. Kuva: Aarno Torvinen

  • Kuva Lappia-talon sisältä. Kuva: Jukka Suvilehto

    Kuva Lappia-talon sisältä. Kuva: Jukka Suvilehto

Lappia-talo

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus:

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan.

Lappia-talo, Jorma Eton tie 8 A

1961; 1968-1972, 1973-1975

Lappia-talon tunnusomaisimpia piirteitä ovat katon pehmeästi kaareutuvat muodot, tunturit. Avaran puiston suuntaan avautuvan rakennuksen julkisivu on suora koko pituudeltaan ja pohjakerros on sisäänvedetty. Julkisivuissa on käytetty vaaleaa tiiltä ja posliinisauvoja, jota korostaa sisäänkäynnin tumma graniitti.

Aulan ja portaikon sisätiloissa on käytetty Louen kalkkikiveä eli “Lapin marmoria” ja seinissä on tummansinisiä keraamisia sauvoja luomassa ylellistä tunnelmaa. Talon ensimmäinen matalampi osa valmistui 1972, ja teatterille suunniteltu pääosa 1975. Lappia-talon vihkiäiset vuonna 1976 oli viimeinen vihkiäistilaisuus, jossa Alvar Aalto oli itse paikalla.

Talo on alkujaan suunniteltu monitoimirakennukseksi ja siellä onkin ollut monia eri toimijoita vuosikymmenten varrella. Alusta saakka ja edelleen talon keskeisin toimija on ollut Rovaniemen teatteri yhdessä Lapin musiikkiopiston kanssa. Lappia-talo onkin upea tapahtumien, teatterin ja musiikin tila.

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Tietoja

  • Katsottu: 566
  • Latitude: 66.4970467170824
  • Longitude: 25.7212109461316

Lähellä olevia kohteita

  • Maisemaveistoskävely pikkusiltojen kautta
    Rovaniemellä kulkiessa kulttuuri ei ole koskaan kaukana. Kaupungissa on useita kymmeniä taideteoksia, satoja historiallisia paikkoja ja tuhansia tarinoita. Niitä etsiessä sekä mieli että keho virkistyvät ja vieläpä maksutta. Maisemaveistoskävely pikkusiltojen kautta sisältää 17 kohdetta...
  • Keskustan veistoskävely
    Rovaniemellä kulkiessa kulttuuri ei ole koskaan kaukana. Kaupungissa on useita kymmeniä taideteoksia, satoja historiallisia paikkoja ja tuhansia tarinoita. Niitä etsiessä sekä mieli että keho virkistyvät ja vieläpä maksutta. Keskustan veistoskävely sisältää 13 kohdetta...
  • Seppänen Ensio - KATKENNEET KAHLEET (1981)
    Kemiläisen taiteilijan Ensio Seppäsen (s.1924) veistoksia on Rovaniemellä kolme kappaletta. Yksi niistä on vuonna 1981 valmistunut Jääkäriliikkeen muistomerkki ja se sijaitsee Jääkäripuistossa Lapinkävijäntiellä. Veistos on tehty kivestä. Vaalea keskuskivi on Imatralta, muut kivet on tuotu Sodankylän Rieston kummusta...
  • Reutersvärd Oscar - ASEVELIKETJU (1964)
    Aseveliketju, Suomen talvisodassa 1939-40 taistelleiden ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten vapaaehtoisten muistomerkki sijaitse Keskuskoulun puistossa. Teos kuvaa pohjoismaista, etenkin sota-aikana tapahtunutta yhteistyötä. Teoksen tarkoituksena on muistuttaa eläviä ja tulevia sukupolvia pohjoisesta yhteenkuuluvuudesta. Oscar Reutersvärd on ruotsalainen kuvanveistäjä, taidemaalari, piirtäjä ja graafikko...
  • Poskiparta Kari - LAPIN RAJAVARTIOSTON MUISTOMERKKI (1979)
    Lapin rajavartioston muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Kari Poskiparta. Se sijaitsee vanhan Rajavartioston esikuntarakennuksen paikalla, joka purettiin 1960- luvulla. Muistomerkin muodostaa vanhan rajavartioston pääportin porttipaadet ja sen jalusta on muurattu Inarinjärvestä kerätyistä kivistä. Messinkilaatat, joista toinen on rajavartiolaitoksen karhu ja toinen tekstilaatta, ovat toteuttaneet nykyisin jo eläkkeellä oleva kapteeni, kuvanveistäjä Urpo Kärri ja laitosmies Kalevi Kuokkanen...
  • Huhtamo Kari - LAPIN JÄLLEENRAKENTAMISEN MUISTOMERKKI 1944 - 1955 (1977)
    Vuonna 1977 valmistunut teos sopii hyvin ”huhtamolaisen” konstruktiivisen liikkeen kuvauksen malliesimerkiksi. Teos sananmukaisesti ponnistaa taivaalle spiraalin muotona. Liike käynnistyy hitaasti, mutta voimistuu mitä ylemmäksi mennään ja päättyy uljaaseen ylöskurkottavaan kolmijakoiseen triumfiin. Kolmijakoisen triumfin jokaiseen päähän Huhtamo on asettanut pienet teräspallot, jotka voidaan käsittää virkkeet lopettaviksi pisteiksi...
  • Seppänen Ensio - RUOTSIN EVAKOSSA KUOLLEIDEN MUISTOMERKKI (1965)
    Rovaniemen seurakunnan jäsenten muistolle pystytetty Ruotsin evakossa kuolleiden muistomerkki vuodelta 1965 sijaitsee Rovaniemen toisella hautausmaalla...
  • Aaltonen Wäinö - MIEHEN KOHTALO TUNTURIN HUIPULLA (1965)
    Rovaniemen hautausmaalla, pienen kukkulan laella kohoaa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen punaiseen graniittiin veistämä sodassa kaatuneiden muistomerkki Miehen kohtalo tunturin huipulla. Veistoksessa näemme kaksi seisovaa sotilasta päät painettuna alas, välissään maassa makaa heidän kuoleva taistelukumppaninsa. Veistos on monumentaalinen ja henkii surumielistä rauhaa...
  • Segerstråle Lennart - ELÄMÄN LÄHDE (1951)
    Rovaniemen kirkon fresko esittää läpileikkausta jokaisen ihmisen yhtä hyvin kuin koko ihmiskunnan sydämestä, jossa hyvän ja pahan välillä käyvä taistelu vie joko elämän lähteelle, Kristuksen kohtaamiseen tai lähteeltä pois, kulkemaan elämäänsä omin päin. Ihmiskuvauksen taustana on karu ja jylhä Lappi, josta maailman valo, Kristus, astuu esille valokehässään. Matkat Sveitsiin, Saksaan ja luonnollisesti Lappiin kuuluivat freskon suunnitteluvaiheeseen. Erään matkan jälkeen Segerstråle kirjoitti: ”Usein lähtee sytyttävä kipinä juuri paikkakunnan omasta keskuudesta ja niistä oloista, joista aiheistoa karttuu luomukseen.” Tämä paikallinen vaikutus on selvästi nähtävissä ”Elämän lähteen” maisemissa, luonnossa, ihmisissä ja elämäntilanteissa...
  • Porila Evert - VAPAUSSODAN SANKARIPATSAS (1922)
    Sijaitsee Rovaniemen ensimmäisellä hautausmaalla. Muistomerkki kunnioittaa Suomen sisällissotaa, jota käytiin vuonna 1918...
  • Kärri Upi - RAIVATEN JA RAKENTAEN (1990)
    Kemijärveläisen Urpo Kärrin teos Raivaten ja rakentaen sijaitsee Uitonpuistossa Ounaskosken sillan länsipäässä. Veistoksen aiheena on pioneerien toiminta Lapin sodassa ja jälleenrakennuksessa. Se on tehty liuskakivestä, ruostumattomasta teräksestä ja peilistä...
  • Seppänen Ensio - MAIDOLLA ELÄMISEN ALKU (1984)
    Lapin läänin Maatalouskeskuksen pystyttämä Maidolla elämisen alku valmistui 1984 ja sijaitsee Hervan puistossa. Seppänen on yksi maamme tunnetuimmista näköispatsaiden tekijöistä. Hän on tehnyt toistasataa julkisille paikoille sijoitettua teosta. Teokset sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa...
  • Kallio Kalervo - JÄTKÄ-PATSAS (1955)
    Jätkänpuistossa, sillan länsipäässä sijaitseva Kemi-yhtiön lahjoittama Jätkä-patsas on yksi Rovaniemen tunnetuimpia veistoksia. Se on symboloinut Rovaniemeä jo vuosikymmenten ajan sijoittuen itseoikeutetusti tunnettujen uittojokien rantamaisemiin. Kalervo Kallio on tehnyt jätkästä työn sankarin. Parkkuurauta, pölli ja pöllin parkkaaja ilmaisevat vielä 1950-luvulle tyypillisen työtilanteen...
  • Tuomivaara Teuvo - LOIKKA (2008)
    Loikka-työn lähtökohtana olivat poroa pelkistävä kaariteema ja pohjoinen valo. Useiden luonnosten ja pelkistysten jälkeen Tuomivaara päätyi kahteen vastakkaiseen kaareen. Varsinainen porofiguuri on valmistettu puusta ja sen vastakaari sarvet ja/tai aurinko on tehty teräksestä. Puuosio on veistetty suuresta kelohongasta, joka on tervattu kahteen kertaan...
  • Immonen Risto - ULOSMARSSI (2008)
    Massiivinen teräslevy muodostaa teokselle kehyksen, jossa kaksiulotteisuus muuttuu kolmiulotteisuudeksi poron kääntyessä ja “marssiessa ulos” veistoksesta. Näin samassa teoksessa nähdään sekä poron positiivi että negatiivi. Kuviot muodostavat näin veistoskokonaisuuden, joka “elää” katsottaessa teosta eri kulmista. Ulosmarssi-teoksen materiaalina on massiivinen teräslevy, joka painaa noin 600 kiloa...
  • Huhtamo Kari - M.A. CASTRÉNIN MUISTOMERKKI (1986)
    Kirjaston pääsisäänkäynnin viereisellä ulkoseinällä on M. A. Castrénin muistomerkki. Teos perustuu Alvar Aallon tekemään luonnokseen...
  • Tapper Kain - VUORTEN SYNTY (1988)
    Vuonna 1987 Rovaniemen kaupunki järjesti veistoskilpailun, jonka tarkoituksena oli hankkia idea-luonnoksia uuden kaupungintalon yhteyteen sijoitettavasta veistoksesta. Veistoksen tuli sopeutua Alvar Aallon arkkitehtoniseen kokonaisuuteen ja symboloida Rovaniemen kaupunkia. Tämän kilpailun Kain Tapper voitti teoksellaan Vuorten synty. Tapperin mukaan Vuorten synty kuvaa Rovaniemen nousua sodan jälkeen...
  • Engblom Tom - OONKO MIE TIELLÄ? (2008)
    Tom Engblom kertoo: Poroja näkee toki metsässäkin, jos sinne pääsee tai vaivautuu menemään. Yleisimminhän näitä olentoja tulee vastaan maantiellä, jossa ne yleensä ovat tiellä, sananmukaisesti. Tästä syntyi ajatus toteuttaa teos nimeltään ”Oonko mie tiellä”. Betoniporo sai pohjansa kaupungilla usein tavatuista sukulaisista, betoniporsaista...
  • Kylänpää Hannele - ÄITI-LAPPI (1989)
    Lapin lääninhallituksen pihalla sijaitseva noin 7 metrin korkuinen myyttinen Äiti-Lappi on kuvanveistäjä Hannele Kylänpään ensimmäinen julkinen veistos. Kylänpää käyttää veistoksissaan päämateriaalina pronssia. Hänen materiaalinkäsittely on hyvin ilmeikästä ja monivivahteikasta ja se sopii ja tukee hyvin hänen aihemaailmaansa: Kylänpää kuvaa mielellään liikettä, lapsia ja eläimiä eri tilanteissa. Teoksen lähtökohtana on keveys ja ilmavuus - teoksellaan taiteilija haluaa rikkoa raskaan pronssin tunnun...
  • Liimatainen Kirsti - KARJALAPATSAS (1957)
    Ruokasenpuistossa sijaitsee Kirsi Liimataisen vuonna 1957 tekemä ja Lapin karjalaisten pystyttämä Karjalapatsas...
  • Olaf Eriksson - 6. DIVISIOONAN MUISTOMERKKI (1981)
    Jatkosodan aikainen kuudes divisioona oli koottu 1941 pääasiallisesti Lapin miehistä. Muistomerkki on tehty Jaatilan kylästä löydetystä kvartsiittikivestä. Heraldikko, vaakunataiteilija ja graafikko Olof Eriksson oli suunnitellut jo vuoteen 1953 mennessä eniten Suomessa kauppaloiden, kuntien ja kaupunkien vaakunoita. Tämän lisäksi hän on suunnitellut mitaleita ja yhdessä Heikki Häiväojan kanssa Suomen markan (1964)...
  • Kivijärvi Harry - FENIX-LINTU (1990)
    Rovaniemen hovioikeuden (ent. Suomen pankin) edustalla sijaitsee Harry Kivijärven veistos Fenix-lintu. Kivijärvi osallistui tällä teoksella Rovaniemen kaupungintalon veistoskilpailuun, oka järjestettiin 1987. Kilpailun voitti Kain Tapperin veistos Vuorten synty, mutta kilpailulautakunta suositti myös Kivijärven veistoksen lunastamista myöhemmin...
  • Nurminen Matti - KÄRÄJÄKIVET (1995)
    Ovet julkisena taideteoksena Suomessa on harvinainen. Hovioikeuden ovireliefissä rovaniemeläissyntyinen Matti Nurminen on tyylitellyt vanhaa oikeuden symbolia käräjäkiviä. Matti Nurminen on syntynyt vuonna 1947 Rovaniemellä. Nykyään hän asuu ja työskentelee Helsingissä...
  • Huhtamo Kari - TERÄSKONSTRUKTIO (1986)
    Teoksessaan Huhtamo on jäsennellyt tilaa kevyinä viiltoina avaruuteen. Teoksen lähtökohtana ovat ohuet teräksiset linjat. Teräsputki piirtää muodon ja sulkee sisäänsä kappaleen avaruutta. Veistoksen olemus muistuttaa paperille piirrettyjen viivojen luomaa abstraktisuutta ja aineettomuutta...
  • Pullinen Laila - PRIMAVERA (1964)
    Primavera on Laila Pullisen ensimmäinen julkinen veistos ja se on hankittu pian hänen läpilyöntinäyttelynsä (1963 Helsingissä) jälkeen. Teos sijaitsee Ainonkulman asuintalon sisäpihalla. Teoksen nimi Primavera (suomeksi kevät) viittaa veistoksen lähtökohdan olleen italialaisen renessanssimaalari Botticellin maalauksen Primavera vuodelta 1478. Botticellin maalauksessa on kolmen sulottaren piirissä tanssiva ryhmä...
  • Miettunen Sauli - LUONNON OSA (2008)
    Luonnon osa -veistos on muurattu betonista ja kivistä raudasta hitsatun rungon päälle. Betonia on sävytetty, ja kivet on valittu poron muotoja mukaillen. Sarvet on hitsattu ruostumattomasta raudasta, isot kuin puu kivikasan päällä. Poron asento viittaa länkisäärinensä tiellä, auton edessä paikoillansa seisovaan, hivenen pöhköltä näyttävään otukseen, joka ei ymmärrä autojen aiheuttamaa vaaraa...
  • Ounasvaaran satupolku
    Satupolku sisältää 6 rastia. Jokaisella rastilla pysähdytään.Jokaisella rastilla pysähdytään lukemaan sadusta pieni luku ja tekemään satuun liittyviä moniaistillisia tehtäviä. Reitin yhdensuuntainen pituus on noin 800 metriä ja sen kulkeminen edestakaisin kävellen kestää vajaan tunnin, johon on vielä lisättävä rasteilla vietettävä aika. Ounasvaaran koivu -sadun on kirjoittanut Annikki Setälä...
  • 6. Rasti: Nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi tuleminen, itsensä ja toisten arvostaminen
    “Samana yönä oli ensimmäinen talvikuutamo, ja kaikkein pienimmän tonttupojan ja kaikkein pienimmän tonttutytön piti viettää häitään. Morsian oli 365:s isosta sisarusparvesta, kaikkein nuorin ja kaikkein pienin. Siksi hänen häänsä olivatkin lykkäytyneet näin pitkälle, muut olivat jo viettäneet jo kesällä, kun tuomet ja kielot kukkivat. Pikku tonttusulhanen oli hiljaa hiipinyt kotoaan ja kuljeskeli nyt itkien metsässä...
  • 5. Rasti: Hyväksytyksi tulemisen tarve, kaipaus, ikävä
    Pohditaan yhdessä mitä tarkoittaa kaipaus/ikävä. Kerrotaan esimerkkejä omasta elämästä siitä, milloin ja minkälaisissa tilanteissa on kokenut ikävää. Miten ikävä vaikuttaa minuun. Miten ikävän oireita voi mahdollisesti lieventää...
  • 4. Rasti: Kiusaaminen ja erilaisuuden hyväksyminen
    “– Sinusta ei ole mihinkään, sanoi pieni mänty, joka oli vielä niin matala, että tuskin näkyi kivien raosta, – sinulla ei kukaan tee mitään. Katsoppa minun havujani, jos vihollinen uskaltaa lähestyä, pistän siltä heti silmät puhki. Pieni mänty oli vielä niin itsetietoinen, sillä mikään vaara ei ollut koskaan sitä uhannut. – Minusta on aivan sopimatonta, että koivu kasvaa keskellämme, sanoi vanha kuusi, oikea vanhapiika, laiha, hontelo ja pistelevä...
  • 3. Rasti: Yksilön identiteetti ja yksinäisyys (voimaantuminen)
    Mitkä ovat havupuita ja mitkä lehtipuita. Miten esimerkiksi havupuut ja lehtipuut eroavat toisistaan. Millaisia ominaisuuksia eri puulajeilla on. Tutustutaan valittuun koivuun kaikilla aisteilla...
  • 2. Rasti: Vuodenajat, luonto ja värit
    “Kesäisin ja talvisin ovat Ounasvaara ja Pöyliövaara yhtä tasaisen kauniin vihreät kumpikin, mutta keväällä, kun yhtämittainen valo herättää lehtipuut, huomaat heti, miten erilainen on niitten kasvillisuus. Ounasvaara on keväällä yhtä tasainen vihreä kuin ennenkin, sillä se on aivan havupuitten peitossa, mutta Pöyliövaarassa näkyy vaaleita iloisia pilkkuja, herääviä lehtipuita. Katseella tarkkaillaan näkymää, mitä värejä siellä nähdään. Pohditaan yhessä, miten vuodenajat muuttavat tätä maisemaa...
  • 1. Rasti: Erilaisuus ja vastakohdat ympäristössä
    Laitetaan silmät kiinni, hengitetään rauhallisesti. Käydään aistit yksi kerrallaan läpi. Mitä korvat kuulevat? Mitä nenä haistaa?..
  • Saksalaisaika Ounasvaaralla - historiakierros jatkosodan maisemiin
    Ounasvaara on tunnettu Rovaniemen liikunta -ja virkistyskohteena, mutta tiesitkö, että vuosina 1941-1944 se oli myös Saksan armeijan, varsinkin Saksan ilmavoimien, eli Luftwaffen leirialuetta? Tämä kävelyreitti johdattaa sinut virtuaalisesti tai konkreettisesti saksalaisajan jäänteille Ounasvaaran ja Lähteentien alueella. Reitin pituus on 4,2 kilometriä ja sen kiertäminen kävellen kestää noin kolme tuntia. Reitti, kohteiden sijainnit reitin varrella ja kohteiden kuvaukset sekä valokuvat löytyvät tästä palvelusta...
  • Junaradan idän puolen taisteluasemia ja betonikorsu
    Ounasvaaran junaradan viereisellä sivustalla on myös lukuisia kaivantoja, joista voi päätellä siellä olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupesäkkeitä, myös vartiotoimintaan liittyviä kaivantoja. Ainakin osa näistä lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieressä on pitkä taisteluhautakaivanto, taistelupesäkkeitä ja ampumapoteroita. Taisteluja tällä alueella ei kuitenkaan käyty...
  • Mysteeriparakki ja taisteluhauta
    Yksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on näyttävä betoninen alusta sijaitsee lähellä tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa tähän kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma- autohalli. Rakennus on voinut olla myös keittiörakennus. Betonin sisältä työntyy ulos putki, josta sadevesi valuu pois...
  • Rommelin kenttä
    Ranuantien itäpuolella on Rommelin kentäksi kutsuttu urheilukenttä. Kentän rakensivat saksalaisen Heerin leipomokomppanian Bäckerei-Kompanie 602:n ja viereisen Heerin kuljetuskomppanian miehet vuonna 1943 virkistysalueekseen, antaen kentälle mahtipontisen nimen Sportsbahn Feldmarschall Rommel eli Sotamarsalkka Rommelin urheilukenttä. Nimi oli kirjoitettu kentän portin ylälaudoitukseen. Sotamarsalkka Erwin Rommel oli sodan aikana kuuluisin saksalainen sotapäällikkö ja sotasankari lempinimellä “Erämaan kettu”...
  • Sicherheitsdientsin vankila
    Olemme nyt Geologisen tutkimuslaitoksen kohdalla, jossa oli saksalaisten rakennusten portaita ja kaivantoja ennen tutkimuslaitoksen talon rakentamista. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta löytyi runsaasti sodan aikaista tavaraa. Tutkimuslaitoksen talon kohdalla oli saksalaisilla heidän omille vangeilleen tarkoitettu muuratuilla selleillä varustettu Sicherheitsdientsin eli turvallisuusviraston vankila. Alue oli piikkilanka-aidalla ympäröity...
  • Frontleitstelle 42:n parakkileirialue
    Tällä rautatien ja Lähteentien välisellä alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin käyttöön 15.3.1943. Täällä oli kivikoululta siirtyneen entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita käymälärakennuksia – kaikkiaan noin kolmisenkymmentä rakennusta. Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ympärillä oli neljä isohkoa rakennusta. Alueelle oli järjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten...
  • Lastenkoti
    Entinen lastenkoti oli saksalaisten käytössä jatkosodan aikana maavoimien eli Heerin sairaalana. Rakennus on edelleen olemassa. Lapin sodan aikana sairaala ja sen alue oli miinoitettu, mutta miinoja ei räjäytetty. Kauppalan tuhon jälkeen sinne sijoitettiin kauppalan virastot...
  • Suomalaisten aputyöntekijöiden parakki ja työvoimakysymys jatkosodan aikana
    Tällä kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputyöntekijöiden eli Finnische Hilfskräftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten puutavarayhtiöiden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin kahdeksan kertaa kaksitoista metriä. Parakki koottiin valmista puu elementeistä. Sen pystyttäminen kesti suomalaisilta kirvesmiehiltä pari päivää, vangeilta huomattavasti kauemmin...
  • Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
    Tällä paikalla maavallien suojassa on todennäköisesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peliluolasta. Miehistöllä oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa järjestettiin lauluiltoja ja joskus myös vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksiä...
  • Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
    Tässäkin paikassa on löydettävissä jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden jäänteitä, vaikka melkein kaikki maan päällä näkyvä onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea, että astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on löydetty runsaasti näiltä Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu myös Norjasta sikäläisen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat myös Arabian posliinia, jota löytyy jäänteistä...
  • Ilmatiedusteluyksikön majoitustila ja sen ympäristö
    Rovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten käytössä. Siellä oli useita parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, eläinlääkintä- ja kuljetuskomppanioiden alue, turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sekä tietysti Rommelin kenttä. Lastenkodin ja Ranuantien yläpuolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteellä oli Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue. Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941...
  • Kenraalieversti Eduard Dietl
    Kenraalieversti Eduard Dietl oli jatkosodan aikana pisimmän ajan saksalaisten armeijan komentajana Lapissa. Hitler nimitti hänet uudeksi komentajaksi Nikolaus von Falkenhorstin tilalle tammikuussa 1942. Dietl oli suuri idealisti ja vakaumuksellinen kansallissosialisti. Siitä huolimatta hänen omien sanojen mukaan hänelle ei tulisi mieleenkään ryhtyä tätä oppia Suomessa saarnaamaan...
  • Ounasvaaran ampumapaviljonki, ampumarata ja Ounasvaaran kisat
    Ounasvaaran vanhalla hiihtostadionilla ja ampumaradalla on Viljami Kaltion suunnittelema suojeluskunnan ampumapaviljonki, aiemmalta nimeltään Ampula, joka valmistui vuonna 1927. Sota-aikana paviljongissa oli sekä suomalaisten että saksalaisten radioasema ja henkilöstön majoitustiloja. Suojeluskunnan ampumaradalla järjestettiin muun muassa ampumaharjoituksia ja sen ympäristössä maastoharjoituksia. Jatkosodan kuluessa kilpailutoiminta Suomessa elpyi sodasta huolimatta ja joitakin kisoja alettiin järjestää...
  • Kumma puutarha
    Kumma puutarha -ympäristötaidenäyttelyn teokset käyvät vuoropuheluaan Kirkkolammen puiston kaupunkikeitaan vehreyden ja tuttujen kasvustojen kanssa, tarjoten mahdollisuuksia uusille löytöretkille tutussa puutarhassa. Tapahtuman yhteydessä on tuotettu yhteisöllisiä ympäristötaideteoksia myös Rovaniemen kylien alueelle. Kumma puutarha 2022 järjestää yhteistyössä Rovaniemen kaupunki, kuraattori-kuvataiteilija Tuomas Korkalo ja Taiteen edistämiskeskus. Vuoden 2022 taiteilijat ovat Konsta Huusko, Tanja Koistinen, Piia Lieste ja Pertti Saari...
  • Jaakonkatu 3
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Koskikatu 18
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Koskikatu 20
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Kaupungintalo
    Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan...
  • Kirjastotalo
    Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Seinäjoen ohella ainoa Alvar Aallon valmiiksi rakennettu kaupunkikeskus Suomessa. Jo vuonna 1961 kirjastotalon luonnoksessa olivat mukana kaksi muutakin rakennusta, joista lopulta muodostui saumattomasti yhteenkuuluva hallinnon ja kulttuurin keskus. Rakennukset on sijoitettu viuhkan muotoon puistomaiselle aukiolle, jota kutsutaan kansalaistoriksi. Keskuksen rakennukset avautuvat kaupungin keskustan suuntaan...
  • Alvar Aalto kierros -Rovaniemellä
    Arkkitehti Alvar Aallon kädenjälki näkyy kaupunkikuvassa Rovaniemellä niin keskustassa kuin vähän kauempanakin. Keskustasta löytyy kävelyreitin varrelta viisi nähtävää kohdetta, vähän kauempana Korkalovaarasta löytyy yksi puutarhamainen asuinalue, Korkalorinne. Aallon poronsarviasemakaavana tunnettu asemakaava (1944-1946) toimi puolestaan jälleenrakennusaikana rakentamisen lähtökohtana. Nimensä kaava sai siitä, että ylhäältä päin katsottuna se muistutti poron päätä: keskuskenttä on poron silmä ja sarvet kaareutuvat orgaanisesti eri puolille kaupunkia...
  • Ounasvaaran kesäkävelyreitti
    Ounasvaaran kesäkävelyreitti sijaitsee lähimmillään noin 1,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta itään. Päiväretkikohteena Ounasvaara on ihanteellinen sen helpon saavutettavuuden takia. Ounasvaara on paitsi tunnettu urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja...
  • Ounaspaviljongin laavu
    Ounaspaviljongin laavu sijaitsee noin 2,6 km Rovaniemen keskusta Sodankylään päin, Ounaspaviljongin alueella. Lähistöllä on myös Koivusaaren luontopolku, joka on kevät, kesä- ja syysretkeilyyn soveltuva luontokohde. Pieni hirsirakenteinen laavu on lähellä Ounasjoen rantaa. Laavulla on tulipaikka ja lähistöllä puuliiteri...
  • Puistolammen esteetön reitti
    Puistolammen esteettömän reitin alku sijaitsee noin 6,8 kilometriä Rovaniemen keskustasta koilliseen, Napapiirin asuntomessualueen vieressä. Alueella on kaunis puistolampi hiekkarantoineen. Paikka on kesäisin varsinkin lapsiperheiden suosima vapaa-ajanviettopaikka. Lammen ympärillä on monipuoliset kukka- ja pensasistutukset ja lammen vieressä on leikkipuisto...
  • Pöyliövaaran invapolku
    Pöyliövaaran invapolku sijaitsee Rovaniemen ja Kemijoen eteläpuolella, noin kolme kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään. Pöyliövaarassa on talvisin hiihtoladut, joilta on yhteys Ounasvaaran latuverkostoon. Pöyliövaara on suosittu marjastuspaikka kesäisin. Autolla pääsee reitin alkuun Kemin itäpuolen tieltä Kotikairantien kääntöpaikkalle, jonka laidalle voi tarvittaessa myös pysäköidä...
  • Salmijärven laavu
    Salmijärven laavu sijaitsee Kolpeneentien varrella noin 2,3 km Rovaniemen keskustasta kaakkoon Salmijärven rannalla.  Salmijärven hirsirakenteinen laavu on järven rannalla tunnelmallisessa koivikkoniemessä. Laavun alue on sorastettu. Laavulla on tulipaikka, laveri, penkit ja jäteastia...
  • Harjulammen esteetön reitti
    Harjulammen esteettömän reitin alku sijaitsee noin 1,5 kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään, Rantavitikalla. Alueella on kaunis linnustoltaan rikas Harjulampi, jonka rantamaisemissa Esteetön reitti kulkee. Paikka on varsinkin lintuharrastajien ja lapsiperheiden suosima. Harjulammen reitti on rakennettu esteettömäksi tieltä lintutornille asti...
  • Joulupukin metsä
    Joulupukin metsän luontopolun alku sijaitsee noin 7,8 kilometriä Rovaniemen keskustasta koilliseen, Napapiirillä. Luontopolkua pitkin pääsee Joulupukin pajakylästä Joulupukin metsään. Joulupukin metsään on matkailijoiden ja paikallisten toimesta istutettu tuhansia nimikkokuusia, joiden kasvua ja kehitystä voi vuosien varrella käydä katsomassa. Reitti alkaa Joulupukin pajakylän luoteislaidalta...
  • Muistojen reitti
    Rovaniemen kulttuurilautakunta järjesti avoimen ympäristötaidekilpailun keväällä 2010. Kilpailussa etsittiin teosta tai teoskokonaisuutta, joka yhdistäisi Rovaniemen kulttuurikohteet kulttuurireitiksi. Kilpailun voitti Liisa Karintauksen ja Tiia Lepistön teos Muistojen reitti. Muistojen reitti johdattaa jalan tai pyörällä liikkuvan kulkijan Rovaniemen kulttuurikohteiden lisäksi kaupungin historiaan...
  • Vanha Kirkko, 16.–17.7.1932
    Kuvassa on Rovaniemen vanha kirkko seurakunnan 300-vuotisjuhlan aikaan 16.–17.7.1932. Vanhassa puisessa ristikirkossa oli tilaa 1200 henkilölle ja se sijaitsi lähellä nykyistä kirkkoa. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen saksalaiset sytyttivät polttopulloilla kirkon palamaan. Uusi, nykyinen kirkko valmistui elokuussa 1950...
  • Näkymä Maantiekadulta, noin 1910-luku
    Maantiekatu oli aikoinaan Rovaniemen pääväylä. Sen varrella sijaitsi 1910-luvulla yli 30 liikettä rautakaupoista herkkupuoteihin. Lisäksi olivat tietysti Rovaniemen markkinat. Vanhan kirkon tornista otetussa kuvassa on rakennuksia Maantienkadulta; edessä posti sekä Ida Hannulan kirja- ja paperikauppa, takana Konttisen kartano...
  • Ounaskosken silta, 1930-luku
    Rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle valmistui vuonna 1934. Sen alkumatkalle jouduttiin rakentamaan suuria ja kalliita siltoja, kuten Ounaskosken silta. Kuvan vanha silta ehti olla käytössä vain 10 vuotta, sillä saksalaiset räjäyttivät sen vetäytyessään Lapista lokakuussa 1944. Paikalla nykyisin sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1951...
  • Konttinen, 1910-luku
    Konttisen kartano kuvattuna yli Kemijoen. Konttisen kartanon rakennutti 1800-luvun lopulla norjalainen puutavaraliikemies Terje Olsen. Kartanossa toimi puunjalostusteollisuutta harjoittaneen Kemi-yhtiön metsäkonttori vuodesta 1900. Rakennus tuhoutui vuonna 1940 Rovaniemen ilmapommituksissa...
  • Tuiskun talo, noin 1910-luku
    Maantiekadulla kauppaa pitäneen kauppias A.E. Tuiskun talo sijaitsi Kemijoen rannassa. Paikallinen vaikuttaja Tuisku toimi vuosina 1897–1899 kunnanesimiehenä kunnallishallinnossa ja kunnallislautakunnan esimiehenä vuonna 1912. Hän oli myös Rovaniemen ensimmäisen sanomalehden julkaisseen Rovaniemen Kirjapaino Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja vuoteen 1927...
  • Oluttehdas, 1930-luku
    Tornion Portteri- ja Oluttehdas toimi ennen sotaa Rovaniemellä nykyisen Koskikadun varrella. Tehdasrakennus tuhoutui sodassa täysin. Sodan päätyttyä yhtiössä harkittiin kaiken oluenvalmistuksen siirtämistä Rovaniemelle, mutta kaupungin uusi asemakaava ei sallinut tehdastontin laajennusta. Tehdas rakennettiin kuitenkin entiselle tontille uudelleen ja se oli toiminnassa vuoteen 1972...
  • Castrènin pukkisilta, 1940-luvun loppu
    Kemijoen ylittävät sillat tuhottiin II maailmansodassa. Väliaikainen pukkisilta rakennettiin vuosina 1946–1951 joka kevät jäiden lähdön jälkeen nykyisen Jätkänkynttilän sillan kohdalle. Kemijärven junat kulkivat muutaman talven jäälle asennettuja kiskoja pitkin. Liikennettä Kemi- ja Ounasjoen yli hoidettiin myös losseilla...
  • Uittoa Kemijoella, 1960
    Kemijoen uitto alkoi 1860-luvulla. Puunkaato päättyi yleensä maaliskuulla, jonka jälkeen puut varastoitiin jokilatvoille, leimattiin ja mitattiin. Keväällä puut parkattiin ja jäiden lähdettyä alkoi tukkien uitto jokia pitkin etelän höyrysahoille. Syysuitto alkoi lohenkalastuksen päätyttyä 15...
  • Maantiekatu, 1910-luvun loppu
    Nykyisen Valtakadun paikalla kulkeneen Maantiekadun päässä sijaitsivat vanha tori ja Robert Saastamoisen tukku- ja vähittäiskauppa. Kauppa perustettiin vuonna 1916, ja se oli aikanaan Lapin suurin yksityiskauppa. Maantiekadulla syttyivät Rovaniemen ensimmäiset sähköllä toimivat katuvalot vuonna 1914. Katu toimi myös legendaaristen Rovaniemen markkinoiden tapahtumapaikkana kolmesti vuodessa; helmikuussa, juhannuksena ja syksyllä Mikkelinpäivän aikaan...
  • Wiiri-laiva, 1910-luku
    Vaikka Rovaniemelle pääsi 1910-luvulla rautateitse, olivat kulkuyhteydet maanteitse Rovaniemeltä pohjoiseen vielä melko vaatimattomat. Höyrylaivat Wiiri ja Wanttaus kuljettivat 1910-luvulla matkustajia Lainaanrannasta Kemi- ja Ounasjokea ylöspäin. Autojen yleistyessä laivayhteydet kävivät hitaiksi ja ne lopetettiin 1920-luvun lopulla...
  • Pitkäniemen saha, 1910-luku
    Sahateollisuus kasvoi Pohjois-Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemen ensimmäinen höyrysaha, Pitkäniemen höyrysaha, perustettiin vuonna 1901 Sahanperälle Ounasjoen rantaan. 1930-luvun laman aikana Pitkäniemen höyrysahan vaikeudet kasvoivat sietämättömiksi, ja se lopetti toimintansa vuonna 1934...
  • Marttiini 9.12.1955
    Janne Marttiini perusti Marttiinin puukkotehtaan vuonna 1928. Tehtaan toiminnan kasvaessa rakennutettiin Vartiokadulle 1940 valmistunut funktionalistinen tehdasrakennus. Rakennus tuhoutui osin sodassa, mutta se korjattiin heti sodan jälkeen. Se on Rovaniemen ainoa sodasta selvinnyt teollisuusrakennus...
  • Ahon Auto, 1950-luvun loppu
    Nykyinen Kukkola-yhtiön talo rakennettiin vuonna 1939 Ahon Autoliikkeen toimitiloiksi. Rakennuksessa toimi myös huoltoasema. Rakennus on yksi harvoista sodassa säilyneistä funktionalismin edustajista Rovaniemellä...
  • Laurin verstas, 1950-luku
    Johannes Lauri perusti Laurin Tuotteet –yrityksen ja puukkotehtaan vuonna 1924. Puukkojen ohella verstaalla valmistettiin poronsarvesta ja luusta tuotteita muun muassa matkamuistoiksi. Alkuperäinen tehdasrakennus tuhoutui Lapin sodassa ja sen tilalle rakennettiin uusi. Nykyinen verstas ja myymälä toimivat 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa, joka siirrettiin Namman kylästä 1970-luvulla verstaan pihapiiriin...
  • Postiautovarikko, 1940-luku
    Suomen ensimmäinen postiautolinja avattiin vuonna 1921 Rovaniemeltä Sodankylään. Postiautovarikko valmistui vuosina 1931–1933. Toisen maailmansodan jälkeen varikkoa laajennettiin ja siihen tehtiin myös asuntoja kotinsa menettäneille varikon työntekijöille. Rakennusmateriaalina käytettiin kaupungin raunioista kerättyä tiiltä...
  • Ensimmäinen rautatieasema, noin 1910-luku
    Rovaniemen ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1909. Rautatie vilkastutti Rovaniemen elämää; tavaran kuljetus helpottui ja matkustajia liikkui. Uuden radan valmistuttua vuonna 1934 vanhasta asemasta tuli rautatieläisten asunto. Sodan jälkeen rakennus on toiminut esim...
  • Työväentalo, 1920-luku
    Tukkityöläisten osittain talkootyönä rakentama Työväenyhdistyksen talo toimi punakaartilaisten päämajana vuoden 1918 kansalaissodassa. Helmikuusta 1918 Rovaniemi oli vahvasti valkoisten vallassa ja Työväenyhdistys sai talon uudelleen omaan käyttöönsä vasta vuoden 1920-aikana. Rakennus paloi Lapin sodassa vuonna 1944, mutta paikalle rakennettiin uusi talo vuonna 1949...
  • Toinen rautatieasema, 7.7.1935
    Toinen rautatieasema tuli tarpeelliseksi, kun junayhteys Kemijärvelle rakennettiin. Kuvassa odotetaan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin junaa saapuvaksi asemalle...
  • Virikkolammenreitti
    Virikkolammenreitti sijaitsee Pöyliövaarassa, Rovaniemen ja Kemijoen eteläpuolella noin 3,1 kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään. Vaarassa on talvisin hiihtoladut, joilta on yhteys Ounasvaaran latuverkostoon. Pöyliövaara on suosittu marjastuspaikka kesäisin. Virikkolammen reitin pituus on 6,8 kilometriä...
  • Ounasvaaran talvikävelyreitti
    Ounasvaaran talvikävelyreitti sijaitsee lähimmillään noin 1,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta itään. Päiväretkikohteena Ounasvaara on ihanteellinen sen helpon saavutettavuuden takia. Ounasvaara on paitsi tunnettu urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja...
  • Mäntyvaara - Pohtimolampi ulkoilureitti
    Mäntyvaara – Pohtimolampi ulkoilureitti on ensimmäinen ulkoilureittitoimituksella perustettu reitti Lapin läänissä. Reitillä voi kulkea sulanmaan aikaan toukokuusta lokakuulle. Maastopyöräilyn helpottamiseksi on Mäntyvaaran ja Mellavaaran välisille suoalueille rakennettu vahvennettu polku. Talvella reitille tehdään hiihtolatu välille Mäntyvaara – Sinetänpään laavu...
  • Korkalovaaran luontopolku
    Korkalovaaran luontopolku sijaitsee noin 3,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta länteen. Korkalovaara on yksi Rovaniemeä ympäröivistä vaaroista ja sitä on rakennettu 60-luvulta alkaen. Korkalovaaran pohjoisreunan yläosa on jätetty rakentamatta ja on virkistyskäytössä. Alueella on tennishalli ja pieni laskettelurinne sekä monipuoliset hiihtoladut...
  • Koivusaaren luontopolku
    Koivusaaren luontopolku sijaitsee noin 2,3 kilometriä Rovaniemen keskustasta Sodankylään päin, Ounasjoen suistosaaressa. Luontopolku kuuluu Rovaniemen keskustan alueen reitistöihin. Koivusaaren luontopolku on kevät, kesä- ja syysretkeilyyn soveltuva luontokohde. Ounasjoen suistosaaret koostuvat matalista hiekkasaarista ja särkistä, jotka jäävät keväisin tulvavesien alle...
  • Lähdelammen laavu
    Lähdelammen laavu sijaitsee noin 3,2 km Rovaniemen keskustasta etelään Lähdelammen rannalla Pöyliövaarassa. Lautarakenteinen iso laavukatos on pienen Lähdelammen rannalla. Laavulla on tulipaikka ja penkit. Lähellä on puuliiteri...
  • Lähteen laavu
    Lähteen laavu sijaitsee noin 3,8 km Rovaniemen keskustasta etelään Virikkolammen ulkoilureitin varrella Pöyliövaarassa. Hirsirakenteinen laavu on vaaran laidassa kuivalla kankaalla. Laavulla on tulipaikka ja lähettyvillä puuliiteri. Rovaniemen keskustasta Kajaanintietä, josta jatketaan Ranuantietä yhteensä noin 3,9 km, josta oikealle Kemijoen itäpuolentietä noin 300 m, josta vasemmalle Pöyliövaaran pysäköintialueelle noin 150 m...
  • Kurijärven laavu
    Kurijärven laavu sijaitsee noin 9,3 km Rovaniemen keskustasta kaakkoon Kurijärven rannalla. Hirsirakenteinen laavu sijaitsee järeäpuustoisessa kauniissa metsäsaarekkeessa järven rannalla. Laavulla on tulipaikka ja sen ympärillä on penkit. Lähistöllä on puuliiteri, kuivakäymälä ja jäteastia...
  • Virikkolammen laavu
    Virikkolammen laavu sijaitsee noin viisi km Rovaniemen keskustasta etelään Virikkolammen rannalla Pöyliövaaran eteläpuolella. Hirsirakenteiselta laavulta on näkymä Virikkolammelle. Laavu on Virikkolammen reitin varrella luonnonkauniilla paikalla. Laavulla on tulipaikka...
  • Niskanperän laavu
    Niskanperän laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta noin 7,2 km etelään Niskanperällä, Kemijoen saaressa. Hirsirakenteinen laavu on pienen saaren rantakoivikossa. Laavulla on tulipaikka ja lähistöllä puuliiteri sekä kuivakäymälä. Kesällä laavulle pääsee veneillen Kemijoelta...
  • Kuolavaaran laavu
    Kuolavaaran laavu sijaitsee noin 7,5 km Rovaniemen keskustasta lounaaseen, Imarintien varrella. Hirsirakenteinen laavu on Kuolavaaran päällä kuntoradan vieressä mäntymetsikössä. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Rovaniemen keskustasta Kemintietä noin 7,2 km, josta oikealle Imarintietä noin 1,2 km suurjännitelinjan kohdalle...
  • Korkalovaaran luontopolun laavu
    Korkalovaaran luontopolun laavu sijaitsee Korkalovaaran luontopolun varrella noin 4,6 km Rovaniemen keskustasta luoteeseen. Hirsirakenteinen laavu on rakennettu kummun päälle. Kaksi laavua on vastakkain ja keskellä on tulipaikka. Penkit on molemmilla puolilla laavuissa...
  • Mellavaaran laavu
    Mellavaaran laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta noin 8,7 km länteen, Mäntyvaara - Pohtimolampi reitin varrella. Hirsirakenteinen laavu on noin kilometrin päässä Mellalammesta, Mellavaaran etelälaidassa. noin 40 m:n päässä reitistä. Laavulla on tulipaikka, puuliiteri ja jäteastia...
  • Kuninkaanlaavu
    Kuninkaanlaavu sijaitsee Santavaarassa noin 7,6 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Kuninkaanlaavu on hirsinen avokalliolle rakennettu laavu. Sen vieressä on toinen lautarakenteinen laavu. Laavulta on hienot näkymät Ounasjoelle, Ylikylän ja Nivankylän suuntaan...
  • Vaaralan laavu
    Vaaralan laavu sijaitsee noin 7,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta itään Kemijokivarressa. Hirsinen laavu on Kemijoen rannalla. Laavulla on tulipaikka ja penkit. Lähellä on liiteri, uimaranta, leikkipaikka, lentopallokenttä ja wc/pukukopit...
  • Ounasvaaran laavu, Väiskin laavu
    Ounasvaaran laavu sijaitsee noin 6,8 km Rovaniemen keskustasta itään, Ounasvaaralla. Hirsirakenteinen laavu on Ounasvaaran itäpäässä kuntopolun / hiihtoladun varrella. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Rovaniemen keskustasta Kajaanintietä noin 1,1 km, josta vasemmalle Ounasrinteentietä noin 350 m, josta vasemmalle Hiihtomajantietä noin 850 m, josta oikealle pysäköintialueelle noin 100 m, josta kuntopolku/hiihtolatu alkaa...
  • Ounasvaaran luontopolun laavu
    Ounasvaaran luontopolun laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta 3,8 km itään, Ounasvaaran etelälaidalla luontopolun varrella. Hirsirakenteinen laavu on suurten avokallioiden alapuolella. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Laavun läheisyydessä on kirkas pulppuava lähde noin 100 m laavulta alas vasemmalle...
  • Ounasvaaran näkötornin laavu
    Ounasvaaran Näkötornin laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta noin 2,2 km itään Ounasvaaran länsirinteellä lähellä Urheiluopistoa. Hirsirakenteinen laavu on kivikkoisella rinteellä näkötornin vieressä. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Viereisestä näkötornista on upeat näkymät kaupunkiin ja Kemijokivarteen...
  • Jyrhämänkujan laavu
    Jyrhämänkujan laavu sijaitsee Rovaniemen keskustassa, Sairaalanniemessä terveyskeskuksen takana. Hirsirakenteinen laavu on Kemijoen rantatörmällä, niemen kärjessä. Laavulla on tulipaikka ja polttopuita. Laavun ulkopuolella on penkit...
  • Alakorkalon laavu
    Alakorkalon laavu sijaitsee Kemijoen rannalla noin 5 km keskustasta Kemiin päin. Talvella Kemijoen jäällä kulkeva hiihtolatu loppuu laavun edustalle ja laavu onkin hiihtäjien suosima taukopaikka. Hirsirakenteinen laavu on joen rannassa. Laavun edessä on tulipaikka...
  • Niskanperän lintutorni
    Saapumisohje: Lintutornille pääsee nelostieltä (E 75) kolmea eri itään päin kääntyvää kylätietä pitkin. Tienhaarat Niskanperälle sijaitsevat noin kuusi kilometriä Rovaniemeltä etelään. Nelostieltä on ajomatkaa tornille noin kilometri. Lintutorni sijaitsee Kemijoen lahdelmassa, vanhan kylätien varrella, ja torni näkyy hyvin tielle...
  • Paavalniemen lintutorni
    Saapumisohje: Rovaniemen Jätkänkynttilä -sillalta ajetaan Kajaanintietä (tie 78) Ranuan ja Kajaanin -suuntaan n. 3,5 km ja käännytään Kemijoen itäpuolentielle (tie 926) Tervola –kyltin kohdalta. Ajetaan Kemijoen itäpuolentietä n. 2,5 km, jonka jälkeen käännytään oikealle (länteen päin) Paavalniemi -kyltin kohdalta...
  • Koivusaaren lintutorni
    Saapumisohje: Koivusaaren kelluvalle lintutornille pääsee sekä veneellä että luontopolkua pitkin. Nelostie (E75) kulkee Rovaniemen kohdalla Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa sijaitsevan Koivusaaren läpi. Saarenkylän puolella heti nelostien länsipuolella sijaitsee Ounaspaviljongin ulkoilualue ja venesatama. Sataman reunasta, nelostien vierestä, alkaa Koivusaaren luontopolku...
  • Harjulammen lintutorni
    Saapumisohje: Rovaniemen kirkolta ajetaan Yliopistonkatua Rantavitikalle päin. Ensimmäinen lampi oikealla on Kirkkolampi ja toinen lampi oikealla on Harjulampi. Lintutorni sijaitsee Yliopistonkadun ja Korvanrannan tienristeyksen kohdalla ja tornille on viitoitus ko. risteyksestä...
  • Syväsenvaaran näkötorni
    Syväsenvaaran näkötorni sijaitsee noin 5,7 km Rovaniemen keskustasta koilliseen, Syväsenvaaran laella. Jykevärakenteinen näkötorni on Syväsenvaaran kallioisella laella vajaan 190 m korkeudessa merenpinnasta. Tornin näkötasanteelle noustaan portaita välitasanteen kautta. Torni on katettu...
  • Ounasvaaran näkötorni
    Ounasvaaran näkötorni sijaitsee noin 2,2 km Rovaniemen keskustasta itään, Ounasvaaran länsirinteellä. Jykevärakenteinen näkötorni on Ounasvaaran kivikkoisella rinteellä mäntymetsän keskellä Ounasvaaran talvikävelyreitin varrella noin 160 m korkeudessa merenpinnasta. Tornin näkötasanteelle noustaan portaita välitasanteen kautta. Torni on katettu...
  • Pöyliövaaran lähdepolku
    Pöyliövaaran lähdepolku sijaitsee Rovaniemen ja Kemijoen eteläpuolella, noin 3,1 kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään. Pöyliövaarassa on talvisin hiihtoladut, joilta on yhteys Ounasvaaran latuverkostoon. Pöyliövaara on suosittu marjastuspaikka kesäisin. Lähdepolku on merkitty hyvin maastoon, puissa on punainen maalimerkki...
  • Ounasvaaran luontopolku
    Ounasvaaran luontopolku sijaitsee noin 2,9 kilometriä Rovaniemen keskustasta itään. Päiväretkikohteena Ounasvaara on ihanteellinen sen helpon saavutettavuuden takia. Ounasvaara on paitsi tunnettu urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja...

Palaute

Lähetä palautetta

Jaa reitti


QR