Hakutulos

Koivusaaren luontopolku

  • Koivusaaren luontopolulle mennään siirtymäreittiä pitkin sillan yli. Kuva AT

    Koivusaaren luontopolulle mennään siirtymäreittiä pitkin sillan yli. Kuva AT

  • Koivusaaren luontopolku on pitkostettu koko matkaltaan. Pitkospuut ja opastustaulut on uusittu koko reitillä. Kuva: AT

    Koivusaaren luontopolku on pitkostettu koko matkaltaan. Pitkospuut ja opastustaulut on uusittu koko reitillä. Kuva: AT

  • Reitti kulkee alussa tunnelmallisen koivikon läpi. Kuva AT

    Reitti kulkee alussa tunnelmallisen koivikon läpi. Kuva AT

  • Koivusaaressa on paljon tuomia, kuvassa kukkiva vanha tuomi. Kuva AT

    Koivusaaressa on paljon tuomia, kuvassa kukkiva vanha tuomi. Kuva AT

  • Luontopolun varrella voit tutustua Rautatiemuistomerkkiin. Kuva: AT

    Luontopolun varrella voit tutustua Rautatiemuistomerkkiin. Kuva: AT

  • Luontopolulta on hyvät näkymät Ounasjokisuistoon. Kuva AT

    Luontopolulta on hyvät näkymät Ounasjokisuistoon. Kuva AT

  • Koivusaari on hieno retkikohde lähellä kaupungin keskustaa. Kuva: AT

    Koivusaari on hieno retkikohde lähellä kaupungin keskustaa. Kuva: AT

  • Koivusaaren eteläkärjessä on kelluva lintutorni, johon pääsee suoraan pitkospuilta. Kuva: AT

    Koivusaaren eteläkärjessä on kelluva lintutorni, johon pääsee suoraan pitkospuilta. Kuva: AT

  • Kelluvasta lintutornista voi tarkkailla lintujen lisäksi saaren luontoa tai vaikkapa lampaiden laiduntamista. Kuva: AT

    Kelluvasta lintutornista voi tarkkailla lintujen lisäksi saaren luontoa tai vaikkapa lampaiden laiduntamista. Kuva: AT

  • Koivusaareen tuodaan kesäksi lampaita maisemanhoitajiksi. Kuva: AT

    Koivusaareen tuodaan kesäksi lampaita maisemanhoitajiksi. Kuva: AT

Koivusaaren luontopolku

Koivusaaren luontopolku sijaitsee noin 2,3 kilometriä Rovaniemen keskustasta Sodankylään päin, Ounasjoen suistosaaressa. Luontopolku kuuluu Rovaniemen keskustan alueen reitistöihin. Koivusaaren luontopolku on kevät, kesä- ja syysretkeilyyn soveltuva luontokohde. Ounasjoen suistosaaret koostuvat matalista hiekkasaarista ja särkistä, jotka jäävät keväisin tulvavesien alle. Tulvasaaret muodostavat merkittävän perinnemaisemakokonaisuuden ja ovat arvokkaita kasvisto- ja eläinalueita. Saaria on hyödynnetty niittyinä aina 1960-luvun alkuun saakka.

Koivusaareen on kesällä 2003 rakennettu helppokulkuinen pitkospuilla varustettu luontopolku. Luontopolun varressa on kohdeopastein kerrottu Koivusaaren historiasta, kasvistosta sekä eläimistöstä ja pitkospuiden päässä on kelluva lintutorni. Alueella on rautatien muistomerkki. Rautatie kulki saaren kautta kaupungista Saarenkylään talvisin 1946-1951. Tulvaherkät rannat ja suistosaaret ovat hedelmällisiä luonnonniittyjä ja aivan kaupungin kyljessä sijaitsevaa Koivusaartakin käytettiin laitumena aina 1960-luvulle asti. Maatalouden vähenemisen myötä rantaniityt ovat käyneet harvinaisiksi, kuten myös niillä viihtyvät kasvi- ja eläinlajit. Nykyisin saarella laiduntaa kesäisin lampaita.

Koivusaari on yksi Ounasjokisuiston pienistä saarista, joiden rannat tarjoavat suojaa pesiville ja muuttomatkalla oleville linnuille. Suistosaarissa on tavattu 135 lintulajia, joista 90-100 lajia on pesinyt alueella tai tavattu pesimäaikana. Suistosaarilla on tavattu mm. kyhmyjoutsen, merikotka, ruskosuohaukka, isolokki ja tunturikiuru. Uhanalaisista kasvilajeista alueella esiintyy laaksoarho, jokipaju ja idänluhtatähtimö. Saarilla esiintyy laajoja saraikkoja ja helpikasvustoja, pohjanängelmää, mesiangervoa, rönsyleinikkiä, metsäruusua ja kieloa. Rengasreitti ja siitä lähtevän janareitin edestakainen kokonaispituus on noin 2,5 kilometriä ja vaativuusluokka helppo.

Pitkostetun, helppokulkuisen Koivusaaren luontopolun opasteet kertovat saaren historiasta, kasvistosta sekä eläimistöstä. Luontopolun kaupungin puoleisessa päässä on kesäisin kelluva lintutorni. Luontopolun varrella on myös levähdyspenkkejä retkeilijöille. Läheisen Ounaspaviljongin uimarannan vieressä on hirsirakenteinen laavu. Laavulla on tulipaikka ja lähistöllä puuliiteri. Alueelta löytyy WC, veneenlaskupaikka ja venesatama.

Rovaniemen keskustasta Sodankyläntietä noin 2,6 km, josta vasemmalle Ounasjoen itäpuolentietä noin 300 m, josta vasemmalle Ounaspaviljongin pysäköintialueelle. Luontopolulle pääset helpoimmin Ounaspaviljongin pysäköintialueelta. Pysäköintialueen itäosasta on siirtymäreitti luontopolun alkuun sillan yli noin 150 metriä. Toinen siirtymäreitti alkaa Sodankyläntien Ounasvaaran puoleiselta kevyenliikenteen väylältä, josta portaita alas laskeutumalla ja jatkamalla polkua sillan alitse siirtymäreitin alkuun ja sitä pitkin sillan yli luontopolun alkuun noin 230 metriä.  Käyttöaika kesäkuusta lokakuuhun.

Kommentit

Lisää kommentti
2,8/5
Aarno 5.9.2013 13:17
Todella hyvä retkikohde lähellä keskustaa.
Paikallinen 19.7.2015 18:38
Miellyttävä, maisemaltaan vaihteleva ja helppokulkuinen luontopolku!
Niina 18.6.2018 19:00
Pettymys...
Kari kinnunen3 23.6.2019 13:48
Onko aivan tosi ettei Rovaniemellä ole varaa tehdä invamitoitettua luontopolkuja???
RM 3.7.2019 8:02
Löytyy pari eseetöntä luontopolkua kohtuullisen matkan päästä
https://www.etiainen.fi/gpsalbum/Konkaansaaren-esteeton-luontopolku/21ndifjx/4b904146-fc15-4b71-baa2-deeda50ef48e

https://www.etiainen.fi/gpsalbum/Olkkajarven-esteeton-luontopolku/21ndifjx/a9900bda-a7d3-4183-898e-de1eed235ef2
Kulkuri 2.10.2021 23:59
Olkkajärven polku on poistettu. Vikaköngäs söi rahat.
Retkeilijä 3.7.2019 10:06
Onko mitään tulipaikkaa tällä reitillä?
Etelän vetelä 14.6.2021 16:07
Leppoisa kierros hyväkuntoisilla pitkospuilla. Ei erityistä nähtävää ainakaan näin alkukesästä. Ei näkynyt tulipaikkoja eikä penkkejä.
Kulkuri 3.10.2021 0:01
Ei ole taida enää löytyä laavua kun vesileikkiyrittäjä valtasi tulistelupaikan.
Sini 17.6.2022 22:30
Voiko koiran kanssa mennä tonne?
Ek 30.7.2022 16:59
Voi mennä koiran kanssa mutta koira pitää olla kytkettynä koska siellä on lampaita jotka hoitaa luontoa.

Tietoja

  • Pituus: 2,11 km
  • Vaativuus: Helppo Helppo
  • Aika: 2 h
  • Katsottu: 70840
  • Latitude: 66.5158860307592
  • Longitude: 25.7447491643356

Lähellä olevia kohteita

  • Keskustan veistoskävely
    Rovaniemellä kulkiessa kulttuuri ei ole koskaan kaukana. Kaupungissa on useita kymmeniä taideteoksia, satoja historiallisia paikkoja ja tuhansia tarinoita. Niitä etsiessä sekä mieli että keho virkistyvät ja vieläpä maksutta. Keskustan veistoskävely sisältää 13 kohdetta...
  • Seppänen Ensio - KATKENNEET KAHLEET (1981)
    Kemiläisen taiteilijan Ensio Seppäsen (s.1924) veistoksia on Rovaniemellä kolme kappaletta. Yksi niistä on vuonna 1981 valmistunut Jääkäriliikkeen muistomerkki ja se sijaitsee Jääkäripuistossa Lapinkävijäntiellä. Veistos on tehty kivestä. Vaalea keskuskivi on Imatralta, muut kivet on tuotu Sodankylän Rieston kummusta...
  • Reutersvärd Oscar - ASEVELIKETJU (1964)
    Aseveliketju, Suomen talvisodassa 1939-40 taistelleiden ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten vapaaehtoisten muistomerkki sijaitse Keskuskoulun puistossa. Teos kuvaa pohjoismaista, etenkin sota-aikana tapahtunutta yhteistyötä. Teoksen tarkoituksena on muistuttaa eläviä ja tulevia sukupolvia pohjoisesta yhteenkuuluvuudesta. Oscar Reutersvärd on ruotsalainen kuvanveistäjä, taidemaalari, piirtäjä ja graafikko...
  • Seppänen Ensio - MAIDOLLA ELÄMISEN ALKU (1984)
    Lapin läänin Maatalouskeskuksen pystyttämä Maidolla elämisen alku valmistui 1984 ja sijaitsee Hervan puistossa. Seppänen on yksi maamme tunnetuimmista näköispatsaiden tekijöistä. Hän on tehnyt toistasataa julkisille paikoille sijoitettua teosta. Teokset sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa...
  • Kallio Kalervo - JÄTKÄ-PATSAS (1955)
    Jätkänpuistossa, sillan länsipäässä sijaitseva Kemi-yhtiön lahjoittama Jätkä-patsas on yksi Rovaniemen tunnetuimpia veistoksia. Se on symboloinut Rovaniemeä jo vuosikymmenten ajan sijoittuen itseoikeutetusti tunnettujen uittojokien rantamaisemiin. Kalervo Kallio on tehnyt jätkästä työn sankarin. Parkkuurauta, pölli ja pöllin parkkaaja ilmaisevat vielä 1950-luvulle tyypillisen työtilanteen...
  • Liimatainen Kirsti - KARJALAPATSAS (1957)
    Ruokasenpuistossa sijaitsee Kirsi Liimataisen vuonna 1957 tekemä ja Lapin karjalaisten pystyttämä Karjalapatsas...
  • Olaf Eriksson - 6. DIVISIOONAN MUISTOMERKKI (1981)
    Jatkosodan aikainen kuudes divisioona oli koottu 1941 pääasiallisesti Lapin miehistä. Muistomerkki on tehty Jaatilan kylästä löydetystä kvartsiittikivestä. Heraldikko, vaakunataiteilija ja graafikko Olof Eriksson oli suunnitellut jo vuoteen 1953 mennessä eniten Suomessa kauppaloiden, kuntien ja kaupunkien vaakunoita. Tämän lisäksi hän on suunnitellut mitaleita ja yhdessä Heikki Häiväojan kanssa Suomen markan (1964)...
  • Kivijärvi Harry - FENIX-LINTU (1990)
    Rovaniemen hovioikeuden (ent. Suomen pankin) edustalla sijaitsee Harry Kivijärven veistos Fenix-lintu. Kivijärvi osallistui tällä teoksella Rovaniemen kaupungintalon veistoskilpailuun, oka järjestettiin 1987. Kilpailun voitti Kain Tapperin veistos Vuorten synty, mutta kilpailulautakunta suositti myös Kivijärven veistoksen lunastamista myöhemmin...
  • Nurminen Matti - KÄRÄJÄKIVET (1995)
    Ovet julkisena taideteoksena Suomessa on harvinainen. Hovioikeuden ovireliefissä rovaniemeläissyntyinen Matti Nurminen on tyylitellyt vanhaa oikeuden symbolia käräjäkiviä. Matti Nurminen on syntynyt vuonna 1947 Rovaniemellä. Nykyään hän asuu ja työskentelee Helsingissä...
  • Huhtamo Kari - TERÄSKONSTRUKTIO (1986)
    Teoksessaan Huhtamo on jäsennellyt tilaa kevyinä viiltoina avaruuteen. Teoksen lähtökohtana ovat ohuet teräksiset linjat. Teräsputki piirtää muodon ja sulkee sisäänsä kappaleen avaruutta. Veistoksen olemus muistuttaa paperille piirrettyjen viivojen luomaa abstraktisuutta ja aineettomuutta...
  • Pullinen Laila - PRIMAVERA (1964)
    Primavera on Laila Pullisen ensimmäinen julkinen veistos ja se on hankittu pian hänen läpilyöntinäyttelynsä (1963 Helsingissä) jälkeen. Teos sijaitsee Ainonkulman asuintalon sisäpihalla. Teoksen nimi Primavera (suomeksi kevät) viittaa veistoksen lähtökohdan olleen italialaisen renessanssimaalari Botticellin maalauksen Primavera vuodelta 1478. Botticellin maalauksessa on kolmen sulottaren piirissä tanssiva ryhmä...
  • Miettunen Sauli - LUONNON OSA (2008)
    Luonnon osa -veistos on muurattu betonista ja kivistä raudasta hitsatun rungon päälle. Betonia on sävytetty, ja kivet on valittu poron muotoja mukaillen. Sarvet on hitsattu ruostumattomasta raudasta, isot kuin puu kivikasan päällä. Poron asento viittaa länkisäärinensä tiellä, auton edessä paikoillansa seisovaan, hivenen pöhköltä näyttävään otukseen, joka ei ymmärrä autojen aiheuttamaa vaaraa...
  • Ounasvaaran satupolku
    Satupolku sisältää 6 rastia. Jokaisella rastilla pysähdytään.Jokaisella rastilla pysähdytään lukemaan sadusta pieni luku ja tekemään satuun liittyviä moniaistillisia tehtäviä. Reitin yhdensuuntainen pituus on noin 800 metriä ja sen kulkeminen edestakaisin kävellen kestää vajaan tunnin, johon on vielä lisättävä rasteilla vietettävä aika. Ounasvaaran koivu -sadun on kirjoittanut Annikki Setälä...
  • 6. Rasti: Nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi tuleminen, itsensä ja toisten arvostaminen
    “Samana yönä oli ensimmäinen talvikuutamo, ja kaikkein pienimmän tonttupojan ja kaikkein pienimmän tonttutytön piti viettää häitään. Morsian oli 365:s isosta sisarusparvesta, kaikkein nuorin ja kaikkein pienin. Siksi hänen häänsä olivatkin lykkäytyneet näin pitkälle, muut olivat jo viettäneet jo kesällä, kun tuomet ja kielot kukkivat. Pikku tonttusulhanen oli hiljaa hiipinyt kotoaan ja kuljeskeli nyt itkien metsässä...
  • Junaradan idän puolen taisteluasemia ja betonikorsu
    Ounasvaaran junaradan viereisellä sivustalla on myös lukuisia kaivantoja, joista voi päätellä siellä olleen paitsi taisteluhauta ja taistelupesäkkeitä, myös vartiotoimintaan liittyviä kaivantoja. Ainakin osa näistä lienee Lapin sodan aikaisia. Vaaran laidassa radan vieressä on pitkä taisteluhautakaivanto, taistelupesäkkeitä ja ampumapoteroita. Taisteluja tällä alueella ei kuitenkaan käyty...
  • Mysteeriparakki ja taisteluhauta
    Yksi parakki, josta ei ole tarkkaa tietoa olemassa, mutta jossa on näyttävä betoninen alusta sijaitsee lähellä tornitaloja. Saksalaisten piirustuksissa tähän kohtaan oli merkitty autokorjaamo tai kuorma- autohalli. Rakennus on voinut olla myös keittiörakennus. Betonin sisältä työntyy ulos putki, josta sadevesi valuu pois...
  • Frontleitstelle 42:n parakkileirialue
    Tällä rautatien ja Lähteentien välisellä alueella sijaitsi rintamaesikunnan eli Frontleitsstelle 42 :n lager Ounasvaaran leirialue, joka otettiin käyttöön 15.3.1943. Täällä oli kivikoululta siirtyneen entisen Frontsammelstellen lukuisia majoitus ja varasto parakkeja, ilmeisesti iso toimistorakennus autotalli, perunakellari, sauna ja pukeutumistila ja useita käymälärakennuksia – kaikkiaan noin kolmisenkymmentä rakennusta. Alueella oli noin 10 x 60 metrin kokoinen keskusaukio, jonka ympärillä oli neljä isohkoa rakennusta. Alueelle oli järjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten...
  • Suomalaisten aputyöntekijöiden parakki ja työvoimakysymys jatkosodan aikana
    Tällä kohdalla sijaitsi saksalaisten piirustuksien mukaan suomalaisten aputyöntekijöiden eli Finnische Hilfskräftin parakki, joka rakennettiin marras-joulukuussa 1943. Se oli suomalaisten puutavarayhtiöiden muodostaman Puutalo Oy :n Polar niminen lautaparakki kooltaan noin kahdeksan kertaa kaksitoista metriä. Parakki koottiin valmista puu elementeistä. Sen pystyttäminen kesti suomalaisilta kirvesmiehiltä pari päivää, vangeilta huomattavasti kauemmin...
  • Upseerikerho ja kulttuuritarjonta jatkosodan aikana
    Tällä paikalla maavallien suojassa on todennäköisesti sijainnut alueen upseerikerho, jota saksalaiset kutsuivat kasinoksi. Kyse ei siis ollut peliluolasta. Miehistöllä oli oma sotilaskoti ainakin nykyisen Lukkarinkadun varrella. Upseerikerho oli upseerien vapaa ajanviettopaikka, jossa järjestettiin lauluiltoja ja joskus myös vierailevien esiintyjien, kuten laulajien tai taikureiden esityksiä...
  • Saksalaisten huolto ja yhteiseloa suomalaisten kanssa
    Tässäkin paikassa on löydettävissä jonkin verran saksalaisten posliiniastioiden jäänteitä, vaikka melkein kaikki maan päällä näkyvä onkin siivottu pois ajat sitten. Posliinileimoista on voitu lukea, että astioita on tuotu Saksan omista tehtaista, muun muassa Rosenthalin astioita on löydetty runsaasti näiltä Luftwaffen eli ilmavoimien alueelta. Paljon posliinia on tuotu myös Norjasta sikäläisen Porsgrunnin tehtailta. Saksalaiset ostivat myös Arabian posliinia, jota löytyy jäänteistä...
  • Ilmatiedusteluyksikön majoitustila ja sen ympäristö
    Rovaniemen Ounasvaaran alue oli jatkosodan aikana laajalti saksalaisten käytössä. Siellä oli useita parakkialueita, sairaala-alue, leipomo, eläinlääkintä- ja kuljetuskomppanioiden alue, turvallisuuspalvelun vankila-alue, rintamaesikunnan alue, sotilaskoti sekä tietysti Rommelin kenttä. Lastenkodin ja Ranuantien yläpuolen maastossa Ounasvaaran lounaan puoleisella rinteellä oli Luftwaffella eli Saksan ilmavoimilla isohko, vuosina 1942 ja 1943 rakennettu parakkileirialue. Osa Luftnachtrichten-Regiment 56 :sta siirtyi Rovaniemelle joulukuussa 1941...
  • Jaakonkatu 3
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Koskikatu 18
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Koskikatu 20
    Alvar Aalto suunnitteli Rovaniemen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitsevat kolme nelikerroksista liike- ja asuinrakennusta paikalliselle liikemiehelle ja kauppaneuvokselle, Aarne Aholle. Myöhemmin perheelle suunniteltiin myös yksityistalo Maison Aho Aallon toimesta. Ahon liike- ja asuinrakennukset sijaitsevat kaikki samassa korttelissa ja ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Talojen pohjakerroksissa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa oli alkujaan asuinhuoneistoja, joita on myöhemmin muunnettu toimistotiloiksi...
  • Ounasvaaran kesäkävelyreitti
    Ounasvaaran kesäkävelyreitti sijaitsee lähimmillään noin 1,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta itään. Päiväretkikohteena Ounasvaara on ihanteellinen sen helpon saavutettavuuden takia. Ounasvaara on paitsi tunnettu urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja...
  • Ounaspaviljongin laavu
    Ounaspaviljongin laavu sijaitsee noin 2,6 km Rovaniemen keskusta Sodankylään päin, Ounaspaviljongin alueella. Lähistöllä on myös Koivusaaren luontopolku, joka on kevät, kesä- ja syysretkeilyyn soveltuva luontokohde. Pieni hirsirakenteinen laavu on lähellä Ounasjoen rantaa. Laavulla on tulipaikka ja lähistöllä puuliiteri...
  • Tuiskun talo, noin 1910-luku
    Maantiekadulla kauppaa pitäneen kauppias A.E. Tuiskun talo sijaitsi Kemijoen rannassa. Paikallinen vaikuttaja Tuisku toimi vuosina 1897–1899 kunnanesimiehenä kunnallishallinnossa ja kunnallislautakunnan esimiehenä vuonna 1912. Hän oli myös Rovaniemen ensimmäisen sanomalehden julkaisseen Rovaniemen Kirjapaino Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja vuoteen 1927...
  • Oluttehdas, 1930-luku
    Tornion Portteri- ja Oluttehdas toimi ennen sotaa Rovaniemellä nykyisen Koskikadun varrella. Tehdasrakennus tuhoutui sodassa täysin. Sodan päätyttyä yhtiössä harkittiin kaiken oluenvalmistuksen siirtämistä Rovaniemelle, mutta kaupungin uusi asemakaava ei sallinut tehdastontin laajennusta. Tehdas rakennettiin kuitenkin entiselle tontille uudelleen ja se oli toiminnassa vuoteen 1972...
  • Castrènin pukkisilta, 1940-luvun loppu
    Kemijoen ylittävät sillat tuhottiin II maailmansodassa. Väliaikainen pukkisilta rakennettiin vuosina 1946–1951 joka kevät jäiden lähdön jälkeen nykyisen Jätkänkynttilän sillan kohdalle. Kemijärven junat kulkivat muutaman talven jäälle asennettuja kiskoja pitkin. Liikennettä Kemi- ja Ounasjoen yli hoidettiin myös losseilla...
  • Uittoa Kemijoella, 1960
    Kemijoen uitto alkoi 1860-luvulla. Puunkaato päättyi yleensä maaliskuulla, jonka jälkeen puut varastoitiin jokilatvoille, leimattiin ja mitattiin. Keväällä puut parkattiin ja jäiden lähdettyä alkoi tukkien uitto jokia pitkin etelän höyrysahoille. Syysuitto alkoi lohenkalastuksen päätyttyä 15...
  • Maantiekatu, 1910-luvun loppu
    Nykyisen Valtakadun paikalla kulkeneen Maantiekadun päässä sijaitsivat vanha tori ja Robert Saastamoisen tukku- ja vähittäiskauppa. Kauppa perustettiin vuonna 1916, ja se oli aikanaan Lapin suurin yksityiskauppa. Maantiekadulla syttyivät Rovaniemen ensimmäiset sähköllä toimivat katuvalot vuonna 1914. Katu toimi myös legendaaristen Rovaniemen markkinoiden tapahtumapaikkana kolmesti vuodessa; helmikuussa, juhannuksena ja syksyllä Mikkelinpäivän aikaan...
  • Wiiri-laiva, 1910-luku
    Vaikka Rovaniemelle pääsi 1910-luvulla rautateitse, olivat kulkuyhteydet maanteitse Rovaniemeltä pohjoiseen vielä melko vaatimattomat. Höyrylaivat Wiiri ja Wanttaus kuljettivat 1910-luvulla matkustajia Lainaanrannasta Kemi- ja Ounasjokea ylöspäin. Autojen yleistyessä laivayhteydet kävivät hitaiksi ja ne lopetettiin 1920-luvun lopulla...
  • Pitkäniemen saha, 1910-luku
    Sahateollisuus kasvoi Pohjois-Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemen ensimmäinen höyrysaha, Pitkäniemen höyrysaha, perustettiin vuonna 1901 Sahanperälle Ounasjoen rantaan. 1930-luvun laman aikana Pitkäniemen höyrysahan vaikeudet kasvoivat sietämättömiksi, ja se lopetti toimintansa vuonna 1934...
  • Marttiini 9.12.1955
    Janne Marttiini perusti Marttiinin puukkotehtaan vuonna 1928. Tehtaan toiminnan kasvaessa rakennutettiin Vartiokadulle 1940 valmistunut funktionalistinen tehdasrakennus. Rakennus tuhoutui osin sodassa, mutta se korjattiin heti sodan jälkeen. Se on Rovaniemen ainoa sodasta selvinnyt teollisuusrakennus...
  • Ahon Auto, 1950-luvun loppu
    Nykyinen Kukkola-yhtiön talo rakennettiin vuonna 1939 Ahon Autoliikkeen toimitiloiksi. Rakennuksessa toimi myös huoltoasema. Rakennus on yksi harvoista sodassa säilyneistä funktionalismin edustajista Rovaniemellä...
  • Laurin verstas, 1950-luku
    Johannes Lauri perusti Laurin Tuotteet –yrityksen ja puukkotehtaan vuonna 1924. Puukkojen ohella verstaalla valmistettiin poronsarvesta ja luusta tuotteita muun muassa matkamuistoiksi. Alkuperäinen tehdasrakennus tuhoutui Lapin sodassa ja sen tilalle rakennettiin uusi. Nykyinen verstas ja myymälä toimivat 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa, joka siirrettiin Namman kylästä 1970-luvulla verstaan pihapiiriin...
  • Ensimmäinen rautatieasema, noin 1910-luku
    Rovaniemen ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1909. Rautatie vilkastutti Rovaniemen elämää; tavaran kuljetus helpottui ja matkustajia liikkui. Uuden radan valmistuttua vuonna 1934 vanhasta asemasta tuli rautatieläisten asunto. Sodan jälkeen rakennus on toiminut esim...
  • Ounasvaaran talvikävelyreitti
    Ounasvaaran talvikävelyreitti sijaitsee lähimmillään noin 1,6 kilometriä Rovaniemen keskustasta itään. Päiväretkikohteena Ounasvaara on ihanteellinen sen helpon saavutettavuuden takia. Ounasvaara on paitsi tunnettu urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja...
  • Ounasvaaran näkötornin laavu
    Ounasvaaran Näkötornin laavu sijaitsee Rovaniemen keskustasta noin 2,2 km itään Ounasvaaran länsirinteellä lähellä Urheiluopistoa. Hirsirakenteinen laavu on kivikkoisella rinteellä näkötornin vieressä. Laavulla on tulipaikka ja puuliiteri. Viereisestä näkötornista on upeat näkymät kaupunkiin ja Kemijokivarteen...
  • Koivusaaren lintutorni
    Saapumisohje: Koivusaaren kelluvalle lintutornille pääsee sekä veneellä että luontopolkua pitkin. Nelostie (E75) kulkee Rovaniemen kohdalla Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa sijaitsevan Koivusaaren läpi. Saarenkylän puolella heti nelostien länsipuolella sijaitsee Ounaspaviljongin ulkoilualue ja venesatama. Sataman reunasta, nelostien vierestä, alkaa Koivusaaren luontopolku...
  • Ounasvaaran näkötorni
    Ounasvaaran näkötorni sijaitsee noin 2,2 km Rovaniemen keskustasta itään, Ounasvaaran länsirinteellä. Jykevärakenteinen näkötorni on Ounasvaaran kivikkoisella rinteellä mäntymetsän keskellä Ounasvaaran talvikävelyreitin varrella noin 160 m korkeudessa merenpinnasta. Tornin näkötasanteelle noustaan portaita välitasanteen kautta. Torni on katettu...

Palaute

Lähetä palautetta

Jaa reitti


QR