Hakutulos

Harjulammen esteetön reitti

  • Reitti on sorastettu ja helppokulkuinen. Kuva A.T

    Reitti on sorastettu ja helppokulkuinen. Kuva A.T

  • Näkymä reitiltä Harjulammelle. Kuva: AT

    Näkymä reitiltä Harjulammelle. Kuva: AT

  • Harjulammen esteetön reitti päättyy jykevärakenteiselle lintutornille. Kuva: A.T

    Harjulammen esteetön reitti päättyy jykevärakenteiselle lintutornille. Kuva: A.T

  • Harjulampi tarjoaa hyvät pesimäolosuhteet lukuisille lintulajeille. Kuva: AT

    Harjulampi tarjoaa hyvät pesimäolosuhteet lukuisille lintulajeille. Kuva: AT

Harjulammen esteetön reitti

Harjulammen esteettömän reitin alku sijaitsee noin 1,5 kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään, Rantavitikalla. Alueella on kaunis linnustoltaan rikas Harjulampi, jonka rantamaisemissa Esteetön reitti kulkee. Paikka on varsinkin lintuharrastajien ja lapsiperheiden suosima.

Harjulammen reitti on rakennettu esteettömäksi tieltä lintutornille asti. Reitin käyttöaika on sulan maan aikaa. Reitin yhdensuuntainen pituus on noin 72 metriä. Reitti kulkee järeäpuustoisessa tunnelmallisessa rantametsikössä ja siltä on näkymä Harjulammelle. Harjulampi on linnustoltaan erityisen rikas, lammella on tavattu vuosien 1967-1998 aikana kaikkiaan 85 lintulajia. Näistä 32 pesii lammella vakituisesti.

Esteettömän reitin päässä on vankkarakenteinen lintutorni, jossa on useita katselutasoja. Tornista on hyvät näkymät koko Harjulammen alueelle ja se onkin loistava paikka lintujen tarkkailuun koko kesäkauden ajan.

Rovaniemen kirkolta ajetaan Yliopistonkatua Rantavitikalle päin noin 1,1 km. Lintutorni sijaitsee Yliopistonkadun ja Korvanrannan tienristeyksen kohdalla oikealla puolella ja tornille on viitoitus ko. risteyksestä. Auton voi tarvittaessa jättää esim. läheisen Rantavitikan koulun pihalle.

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja

Tietoja

  • Pituus: 0,07 km
  • Aika: 1 h
  • Katsottu: 9403
  • Latitude: 66.486445038963
  • Longitude: 25.7222555604271

Lähellä olevia kohteita

  • Pöyliövaaran invapolku
    Pöyliövaaran invapolku sijaitsee Rovaniemen ja Kemijoen eteläpuolella, noin kolme kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään. Pöyliövaarassa on talvisin hiihtoladut, joilta on yhteys Ounasvaaran latuverkostoon. Pöyliövaara on suosittu marjastuspaikka kesäisin. Autolla pääsee reitin alkuun Kemin itäpuolen tieltä Kotikairantien kääntöpaikkalle, jonka laidalle voi tarvittaessa myös pysäköidä...
  • Salmijärven laavu
    Salmijärven laavu sijaitsee Kolpeneentien varrella noin 2,3 km Rovaniemen keskustasta kaakkoon Salmijärven rannalla.  Salmijärven hirsirakenteinen laavu on järven rannalla tunnelmallisessa koivikkoniemessä. Laavun alue on sorastettu. Laavulla on tulipaikka, laveri, penkit ja jäteastia...
  • Muistojen reitti
    Rovaniemen kulttuurilautakunta järjesti avoimen ympäristötaidekilpailun keväällä 2010. Kilpailussa etsittiin teosta tai teoskokonaisuutta, joka yhdistäisi Rovaniemen kulttuurikohteet kulttuurireitiksi. Kilpailun voitti Liisa Karintauksen ja Tiia Lepistön teos Muistojen reitti. Muistojen reitti johdattaa jalan tai pyörällä liikkuvan kulkijan Rovaniemen kulttuurikohteiden lisäksi kaupungin historiaan...
  • Vanha Kirkko, 16.–17.7.1932
    Kuvassa on Rovaniemen vanha kirkko seurakunnan 300-vuotisjuhlan aikaan 16.–17.7.1932. Vanhassa puisessa ristikirkossa oli tilaa 1200 henkilölle ja se sijaitsi lähellä nykyistä kirkkoa. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen saksalaiset sytyttivät polttopulloilla kirkon palamaan. Uusi, nykyinen kirkko valmistui elokuussa 1950...
  • Näkymä Maantiekadulta, noin 1910-luku
    Maantiekatu oli aikoinaan Rovaniemen pääväylä. Sen varrella sijaitsi 1910-luvulla yli 30 liikettä rautakaupoista herkkupuoteihin. Lisäksi olivat tietysti Rovaniemen markkinat. Vanhan kirkon tornista otetussa kuvassa on rakennuksia Maantienkadulta; edessä posti sekä Ida Hannulan kirja- ja paperikauppa, takana Konttisen kartano...
  • Ounaskosken silta, 1930-luku
    Rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle valmistui vuonna 1934. Sen alkumatkalle jouduttiin rakentamaan suuria ja kalliita siltoja, kuten Ounaskosken silta. Kuvan vanha silta ehti olla käytössä vain 10 vuotta, sillä saksalaiset räjäyttivät sen vetäytyessään Lapista lokakuussa 1944. Paikalla nykyisin sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1951...
  • Konttinen, 1910-luku
    Konttisen kartano kuvattuna yli Kemijoen. Konttisen kartanon rakennutti 1800-luvun lopulla norjalainen puutavaraliikemies Terje Olsen. Kartanossa toimi puunjalostusteollisuutta harjoittaneen Kemi-yhtiön metsäkonttori vuodesta 1900. Rakennus tuhoutui vuonna 1940 Rovaniemen ilmapommituksissa...
  • Tuiskun talo, noin 1910-luku
    Maantiekadulla kauppaa pitäneen kauppias A.E. Tuiskun talo sijaitsi Kemijoen rannassa. Paikallinen vaikuttaja Tuisku toimi vuosina 1897–1899 kunnanesimiehenä kunnallishallinnossa ja kunnallislautakunnan esimiehenä vuonna 1912. Hän oli myös Rovaniemen ensimmäisen sanomalehden julkaisseen Rovaniemen Kirjapaino Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja vuoteen 1927...
  • Oluttehdas, 1930-luku
    Tornion Portteri- ja Oluttehdas toimi ennen sotaa Rovaniemellä nykyisen Koskikadun varrella. Tehdasrakennus tuhoutui sodassa täysin. Sodan päätyttyä yhtiössä harkittiin kaiken oluenvalmistuksen siirtämistä Rovaniemelle, mutta kaupungin uusi asemakaava ei sallinut tehdastontin laajennusta. Tehdas rakennettiin kuitenkin entiselle tontille uudelleen ja se oli toiminnassa vuoteen 1972...
  • Ahon Auto, 1950-luvun loppu
    Nykyinen Kukkola-yhtiön talo rakennettiin vuonna 1939 Ahon Autoliikkeen toimitiloiksi. Rakennuksessa toimi myös huoltoasema. Rakennus on yksi harvoista sodassa säilyneistä funktionalismin edustajista Rovaniemellä...
  • Laurin verstas, 1950-luku
    Johannes Lauri perusti Laurin Tuotteet –yrityksen ja puukkotehtaan vuonna 1924. Puukkojen ohella verstaalla valmistettiin poronsarvesta ja luusta tuotteita muun muassa matkamuistoiksi. Alkuperäinen tehdasrakennus tuhoutui Lapin sodassa ja sen tilalle rakennettiin uusi. Nykyinen verstas ja myymälä toimivat 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa, joka siirrettiin Namman kylästä 1970-luvulla verstaan pihapiiriin...
  • Postiautovarikko, 1940-luku
    Suomen ensimmäinen postiautolinja avattiin vuonna 1921 Rovaniemeltä Sodankylään. Postiautovarikko valmistui vuosina 1931–1933. Toisen maailmansodan jälkeen varikkoa laajennettiin ja siihen tehtiin myös asuntoja kotinsa menettäneille varikon työntekijöille. Rakennusmateriaalina käytettiin kaupungin raunioista kerättyä tiiltä...
  • Ensimmäinen rautatieasema, noin 1910-luku
    Rovaniemen ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1909. Rautatie vilkastutti Rovaniemen elämää; tavaran kuljetus helpottui ja matkustajia liikkui. Uuden radan valmistuttua vuonna 1934 vanhasta asemasta tuli rautatieläisten asunto. Sodan jälkeen rakennus on toiminut esim...
  • Työväentalo, 1920-luku
    Tukkityöläisten osittain talkootyönä rakentama Työväenyhdistyksen talo toimi punakaartilaisten päämajana vuoden 1918 kansalaissodassa. Helmikuusta 1918 Rovaniemi oli vahvasti valkoisten vallassa ja Työväenyhdistys sai talon uudelleen omaan käyttöönsä vasta vuoden 1920-aikana. Rakennus paloi Lapin sodassa vuonna 1944, mutta paikalle rakennettiin uusi talo vuonna 1949...
  • Toinen rautatieasema, 7.7.1935
    Toinen rautatieasema tuli tarpeelliseksi, kun junayhteys Kemijärvelle rakennettiin. Kuvassa odotetaan presidentti Pehr Evind Svinhufvudin junaa saapuvaksi asemalle...
  • Lähdelammen laavu
    Lähdelammen laavu sijaitsee noin 3,2 km Rovaniemen keskustasta etelään Lähdelammen rannalla Pöyliövaarassa. Lautarakenteinen iso laavukatos on pienen Lähdelammen rannalla. Laavulla on tulipaikka ja penkit. Lähellä on puuliiteri ja kuivakäymälä...
  • Jyrhämänkujan laavu
    Jyrhämänkujan laavu sijaitsee Rovaniemen keskustassa, Sairaalanniemessä terveyskeskuksen takana. Hirsirakenteinen laavu on Kemijoen rantatörmällä, niemen kärjessä. Laavulla on tulipaikka ja polttopuita. Laavun ulkopuolella on penkit...
  • Harjulammen lintutorni
    Saapumisohje: Rovaniemen kirkolta ajetaan Yliopistonkatua Rantavitikalle päin. Ensimmäinen lampi oikealla on Kirkkolampi ja toinen lampi oikealla on Harjulampi. Lintutorni sijaitsee Yliopistonkadun ja Korvanrannan tienristeyksen kohdalla ja tornille on viitoitus ko. risteyksestä...
  • Pöyliövaaran lähdepolku
    Pöyliövaaran lähdepolku sijaitsee Rovaniemen ja Kemijoen eteläpuolella, noin 3,1 kilometriä Rovaniemen keskustasta etelään. Pöyliövaarassa on talvisin hiihtoladut, joilta on yhteys Ounasvaaran latuverkostoon. Pöyliövaara on suosittu marjastuspaikka kesäisin. Lähdepolku on merkitty hyvin maastoon, puissa on punainen maalimerkki...

Palaute

Lähetä palautetta

Jaa reitti


QR